Kokonaisarkkitehtuuriosaamisen kehittäminen osana arkkitehtuurityön käynnistämisen tukemista: Case Valtiokonttori
Suckcharoen, Sami (2012)
Suckcharoen, Sami
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917284
Tiivistelmä
Kokonaisarkkitehtuuriosaamisen on todettu olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä organisaation kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen onnistumiselle. Myös Valtiokonttorissa on tunnistettu tarve kehittää ylimmän johdon, keskijohdon, projektipäälliköiden sekä kehityshankkeisiin osallistuvien asiantuntijoiden arkkitehtuuriosaamista kokonaisarkkitehtuurityön käynnistämisen tukemiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut tutkia millaisia mielikuvia, näkemyksiä ja osaamistarpeita Valtiokonttorin ylimmällä johdolla, keskijohdolla, projektipäälliköillä sekä asiantuntijoilla on kokonaisarkkitehtuurista ja sen kehittämistä. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä on pyritty selvittämään miten kyseisten sidosryhmien arkkitehtuuriosaamista on mahdollista kehittää arkkitehtuurityön tukemiseksi tutkimustiedon ja koulutustilaisuuksien avulla. Tutkimus on toteutettu toimintatutkimuksena ja aineistoa on kerätty ryhmähaastattelujen sekä palautekyselyjen avulla.
Valtiokonttorin ylimmän johdon, keskijohdon, projektipäälliköiden sekä asiantuntijoiden näkemysten mukaan kokonaisarkkitehtuuri näyttäytyy kompleksisena ja työläänä kokonaisuutena. Erityisesti kokonaisarkkitehtuurityön riskinä nähtiin, että se saattaa liian yksityiskohtaiselle tasolla vietynä syödä liikaa organisaation resursseja ja voimavaroja. Toisaalta kokonaisarkkitehtuurin nähtiin mahdollistavan esimerkiksi toiminnassa esiintyvien päällekkäisyyksien poistamisen sekä järjestelmien yhteentoimivuuden parantumisen.
Tutkimukseen osallistuneiden sidosryhmien suurin kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyvä tarve olikin saada konkreettista tietoa siitä, miten kokonaisarkkitehtuurityötä ja arkkitehtuurin hallintaa tulisi toteuttaa. Erityisesti esimerkkejä kaivattiin aidoista valtionhallinnon organisaatioista, joilta toivottiin tietoa muun muassa arkkitehtuurikuvausten ylläpidosta, arkkitehtuurityön parhaista käytännöistä, arkkitehtuurin hallinnasta käytännössä ja arkkitehtuurityöllä saavutetuista hyödyistä. Lisäksi ylin johto, keskijohto, projektipäälliköt sekä asiatuntijat toivoivat saavansa syvällisempää tietoa kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä heidän oman roolinsa näkökulmasta katsottuna.
Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut tutkia millaisia mielikuvia, näkemyksiä ja osaamistarpeita Valtiokonttorin ylimmällä johdolla, keskijohdolla, projektipäälliköillä sekä asiantuntijoilla on kokonaisarkkitehtuurista ja sen kehittämistä. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä on pyritty selvittämään miten kyseisten sidosryhmien arkkitehtuuriosaamista on mahdollista kehittää arkkitehtuurityön tukemiseksi tutkimustiedon ja koulutustilaisuuksien avulla. Tutkimus on toteutettu toimintatutkimuksena ja aineistoa on kerätty ryhmähaastattelujen sekä palautekyselyjen avulla.
Valtiokonttorin ylimmän johdon, keskijohdon, projektipäälliköiden sekä asiantuntijoiden näkemysten mukaan kokonaisarkkitehtuuri näyttäytyy kompleksisena ja työläänä kokonaisuutena. Erityisesti kokonaisarkkitehtuurityön riskinä nähtiin, että se saattaa liian yksityiskohtaiselle tasolla vietynä syödä liikaa organisaation resursseja ja voimavaroja. Toisaalta kokonaisarkkitehtuurin nähtiin mahdollistavan esimerkiksi toiminnassa esiintyvien päällekkäisyyksien poistamisen sekä järjestelmien yhteentoimivuuden parantumisen.
Tutkimukseen osallistuneiden sidosryhmien suurin kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyvä tarve olikin saada konkreettista tietoa siitä, miten kokonaisarkkitehtuurityötä ja arkkitehtuurin hallintaa tulisi toteuttaa. Erityisesti esimerkkejä kaivattiin aidoista valtionhallinnon organisaatioista, joilta toivottiin tietoa muun muassa arkkitehtuurikuvausten ylläpidosta, arkkitehtuurityön parhaista käytännöistä, arkkitehtuurin hallinnasta käytännössä ja arkkitehtuurityöllä saavutetuista hyödyistä. Lisäksi ylin johto, keskijohto, projektipäälliköt sekä asiatuntijat toivoivat saavansa syvällisempää tietoa kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä heidän oman roolinsa näkökulmasta katsottuna.