Teknetium-99-määritys ydinvoimalan jätehartsista
Huutoniemi, Ville (2012)
Huutoniemi, Ville
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917278
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Säteilyturvakeskuksen Nuklidianalytiikan laboratoriolle (NAL). Työssä perehdyttiin radioaktiiviseen hajoamiseen ja radioaktiivisen hajoamisen tavallisimpiin muotoihin; α-, β- ja γ-hajoamiseen. Lisäksi käsiteltiin teoriaa nestetuikelaskennasta, gammaspektrometriasta, teknetiumista ja teknetium-99-määritysmenetelmistä. Työssä kehitettiin uusi radiokemiallinen analyysimenetelmä, muun muassa TEVA-hartsia ja nestetuikelaskentaa apuna käyttäen, beetamiinusaktiivisen teknetium-99-isotoopin, Tc-99, määrittämiseksi ydinvoimalan keskiaktiivisesta jätehartsista.
Työ pohjautui aiemmin Säteilyturvakeskuksen Nuklidianalytiikan laboratoriossa kehitettyyn menetelmään, joka kehitettiin pienten teknetium-99-pitoisuuksien määrittämiseksi Suomen rannikon meriympäristön rakkolevänäytteistä. Tästä aiemmin kehitetystä teknetium-99-määritysmenetelmästä saatiin runko, jota prosessoitiin tässä työssä edelleen niin, että se soveltui uudentyyppiselle jätehartsinäytematriisille.
Työn keskeiseksi teemaksi, ja ongelmaksi, muodostui ydinvoimalasta saapuneen jätehartsin sisältämien erilaisten Tc-99-beetaspektrissä häiritsevien radionuklidien poistaminen. Tässä häiritsevien radionuklidien poistamisessa ei yrityksistä huolimatta käytettävissä olleen ajan puitteissa täysin onnistuttu. Näin ollen toinen henkilö jatkaa omassa opinnäytetyössään Tc-99-määritysmenetelmän kehittämistä.
Tässä opinnäytetyössä kehitettyä teknetium-99-määritystä ydinvoimalan jätehartsista ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Näin ollen Säteilyturvakeskuksen Nuklidianalytiikan laboratorio saa analyysivalikoimaansa uuden teknetium-99-määritysmenetelmän analyysimenetelmän kehitystyön valmistuttua. On hyvä huomata, että muun muassa siksi, että Suomeen on rakenteilla viides ydinvoimala, teknetium-99-määrityksen kysyntä saattaa tulevina vuosina lisääntyä.
Työ pohjautui aiemmin Säteilyturvakeskuksen Nuklidianalytiikan laboratoriossa kehitettyyn menetelmään, joka kehitettiin pienten teknetium-99-pitoisuuksien määrittämiseksi Suomen rannikon meriympäristön rakkolevänäytteistä. Tästä aiemmin kehitetystä teknetium-99-määritysmenetelmästä saatiin runko, jota prosessoitiin tässä työssä edelleen niin, että se soveltui uudentyyppiselle jätehartsinäytematriisille.
Työn keskeiseksi teemaksi, ja ongelmaksi, muodostui ydinvoimalasta saapuneen jätehartsin sisältämien erilaisten Tc-99-beetaspektrissä häiritsevien radionuklidien poistaminen. Tässä häiritsevien radionuklidien poistamisessa ei yrityksistä huolimatta käytettävissä olleen ajan puitteissa täysin onnistuttu. Näin ollen toinen henkilö jatkaa omassa opinnäytetyössään Tc-99-määritysmenetelmän kehittämistä.
Tässä opinnäytetyössä kehitettyä teknetium-99-määritystä ydinvoimalan jätehartsista ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Näin ollen Säteilyturvakeskuksen Nuklidianalytiikan laboratorio saa analyysivalikoimaansa uuden teknetium-99-määritysmenetelmän analyysimenetelmän kehitystyön valmistuttua. On hyvä huomata, että muun muassa siksi, että Suomeen on rakenteilla viides ydinvoimala, teknetium-99-määrityksen kysyntä saattaa tulevina vuosina lisääntyä.