Perhekoulu POP -menetelmät lapsiryhmässä : päivähoidon kasvatushenkilöstön kokemuksia
Mäki, Petra; Sorvali, Eveliina (2012)
Mäki, Petra
Sorvali, Eveliina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917270
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää Perhekoulu POP -ohjelmassa käytettävien menetelmien toimivuutta päivähoidon lapsiryhmissä. Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina toimi ADHD-keskus, joka järjestää kymmenen viikkoa kestävää intensiivistä perhekoulu POP -kuntoutusmenetelmää Helsingissä. Opinnäytetyömme aihe syntyi ADHD-keskuksen esittämästä halusta saada käytännön tietoa aiheesta. Selvityksen avulla keskus saa tietoa päivähoidonkentältä, jolloin se voi kehittää toimintaansa.
Laadullisessa opinnäytetyössämme haastattelimme päivähoidon kasvatushenkilöstöä, jotka olivat käyneet Perhekoulun ohjaajakoulutuksen viimeisten neljän vuoden aikana. Keräsimme aineistoa ensin ryhmähaastattelulla, joka toimi alkukartoituksena aiheeseen. Ryhmähaastattelusta nousseista teemoista kokosimme teemahaastattelurungon kuuteen yksilöhaastatteluun. Käytimme yksilöhaastatteluiden analysoimisessa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Työmme teoreettisiksi näkökulmiksi muodostui lapsilähtöisyys ja vertaisvuorovaikutus.
Haastateltavat olivat käyttäneet Perhekoulu POP -menetelmistä huomion antamista, huomiotta jättämistä, kehumista, palkitsemista, valintoja sekä selkeitä käskyjä. Nämä menetelmät koettiin pääosin toimivan päivähoidon lapsiryhmässä. Käytetyt menetelmät koettiin vaikuttavan myönteisesti kasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä myös lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Käytettyjen menetelmien vahvuutena nähtiin lapsen itsetunnon vahvistaminen positiivisen palautteen avulla. Menetelmien käytön haasteena nähtiin henkilöstön määrä suhteessa lapsiryhmään. Haastateltavista suurin osa ei ollut käyttänyt jäähyä, koska ei ollut nähnyt siihen tarvetta.
Perhekoulu POP -menetelmät ovat toimivia työkaluja, kun niitä soveltaa lapseen ja tilanteeseen sopiviksi. Menetelmät antavat lapselle positiivista huomiota ja vahvistaa lapsen hyvää käyttäytymistä. Menetelmät voivat saada aikaan toisia huomioivan ilmapiirin. Isossa ryhmässä menetelmien käyttö on haastavampaa, koska huomiota on annettava usealle lapselle ja kasvattajan reaktiot kohdistuvat myös muihin ryhmässä. Jäähy menetelmän ajatellaan toimivan viimeisenä keinona puuttua haastavaan tilanteeseen. Kasvattajien myönteiset kokemukset toimivista menetelmistä sekä perheohjaajakoulutuksesta voidaan tulkita tukevat heidän työtään päivähoidossa.
Laadullisessa opinnäytetyössämme haastattelimme päivähoidon kasvatushenkilöstöä, jotka olivat käyneet Perhekoulun ohjaajakoulutuksen viimeisten neljän vuoden aikana. Keräsimme aineistoa ensin ryhmähaastattelulla, joka toimi alkukartoituksena aiheeseen. Ryhmähaastattelusta nousseista teemoista kokosimme teemahaastattelurungon kuuteen yksilöhaastatteluun. Käytimme yksilöhaastatteluiden analysoimisessa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Työmme teoreettisiksi näkökulmiksi muodostui lapsilähtöisyys ja vertaisvuorovaikutus.
Haastateltavat olivat käyttäneet Perhekoulu POP -menetelmistä huomion antamista, huomiotta jättämistä, kehumista, palkitsemista, valintoja sekä selkeitä käskyjä. Nämä menetelmät koettiin pääosin toimivan päivähoidon lapsiryhmässä. Käytetyt menetelmät koettiin vaikuttavan myönteisesti kasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä myös lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Käytettyjen menetelmien vahvuutena nähtiin lapsen itsetunnon vahvistaminen positiivisen palautteen avulla. Menetelmien käytön haasteena nähtiin henkilöstön määrä suhteessa lapsiryhmään. Haastateltavista suurin osa ei ollut käyttänyt jäähyä, koska ei ollut nähnyt siihen tarvetta.
Perhekoulu POP -menetelmät ovat toimivia työkaluja, kun niitä soveltaa lapseen ja tilanteeseen sopiviksi. Menetelmät antavat lapselle positiivista huomiota ja vahvistaa lapsen hyvää käyttäytymistä. Menetelmät voivat saada aikaan toisia huomioivan ilmapiirin. Isossa ryhmässä menetelmien käyttö on haastavampaa, koska huomiota on annettava usealle lapselle ja kasvattajan reaktiot kohdistuvat myös muihin ryhmässä. Jäähy menetelmän ajatellaan toimivan viimeisenä keinona puuttua haastavaan tilanteeseen. Kasvattajien myönteiset kokemukset toimivista menetelmistä sekä perheohjaajakoulutuksesta voidaan tulkita tukevat heidän työtään päivähoidossa.