IDS 25-Hydroxy Vitamin D EIA -menetelmän testaus
Salonen, Katja (2012)
Salonen, Katja
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817136
Tiivistelmä
Tutkimusten myötä paljastuu koko ajan uutta tietoa D-vitamiinin merkityksestä elimistölle. Puutteellisen D-vitamiinin saannin on todettu lisäävän riskiä moniin sairauksiin kuten osteoporoosiin, 1-tyypin diabetekseen ja erilaisiin syöpiin. Maissa, joissa auringonvalo on valtaosan vuodesta vähäistä, seerumin alhainen kalsidiolipitoisuus on yleinen ilmiö. Kasvava kiinnostus D-vitamiinia kohtaan on lisännyt merkittävästi seerumin kalsidiolipitoisuusmittausten määrää laboratorioissa.
Veren kalsidiolipitoisuusmittausten luotettavina määritysmenetelminä pidettävät massaspetrofotometriset ja nestekromatografiset menetelmät ovat suhteellisen kalliita. Kustannustehokkaammissa immunokemiallisissa määritysmenetelmissä on kuitenkin todettu olevan ongelmia mitattavan analyytin lipofiilisyydestä ja voimakkaasta proteiineihin sitoutumisesta johtuen. Aikaisemmissa tutkimuksissa immunokemiallisten määritysmenetelmien välillä on todettu olevan hajontaa ja epäspesifisyyttä tiettyjen D-vitamiinin metaboliittien mittaamisessa.
Tutkimuksen aihe saatiin Turun ammattikorkeakoululta. Otoskoko oli 30 havaintoyksikköä. Mitattavat näytteet valittiin Turun ammattikorkeakoulun Ruiskadun laboratoriossa säilytettävistä seeruminäytteistä. Referenssimittaukset Siemens Total VitD –menetelmällä suoritti VITA-laboratorio.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia IDS 25-Hydroxy Vitamin D EIA –menetelmän toimivuutta. Tavoitteena oli selvittää IDS EIA –menetelmän tarkkuus, toistettavuus ja uusittavuus sekä arvioida menetelmän soveltuvuutta kliiniseen ja tutkimukselliseen käyttöön. Tarkkuutta tutkittiin vertaamalla testattavan IDS EIA –menetelmän tuloksia akkreditoidun Siemens Total VitD –menetelmän tuloksiin. Tavoitteena oli myös selvittää pakastuksen vaikutusta kalsidiolipitoisuuteen käyttäen IDS EIA –menetelmää. Tutkimus on kvantitatiivinen.
IDS EIA –menetelmä korreloi referenssimenetelmän kanssa, mutta yksittäisten näytteiden kohdalla havaittiin merkittävää hajontaa. Tulostasot menetelmissä olivat yhtenevät. IDS EIA –menetelmän toistettavuus ja uusittavuus todettiin hyviksi. Pakastuksella todettiin olevan kalsidiolipitoisuutta laskeva vaikutus.
Veren kalsidiolipitoisuusmittausten luotettavina määritysmenetelminä pidettävät massaspetrofotometriset ja nestekromatografiset menetelmät ovat suhteellisen kalliita. Kustannustehokkaammissa immunokemiallisissa määritysmenetelmissä on kuitenkin todettu olevan ongelmia mitattavan analyytin lipofiilisyydestä ja voimakkaasta proteiineihin sitoutumisesta johtuen. Aikaisemmissa tutkimuksissa immunokemiallisten määritysmenetelmien välillä on todettu olevan hajontaa ja epäspesifisyyttä tiettyjen D-vitamiinin metaboliittien mittaamisessa.
Tutkimuksen aihe saatiin Turun ammattikorkeakoululta. Otoskoko oli 30 havaintoyksikköä. Mitattavat näytteet valittiin Turun ammattikorkeakoulun Ruiskadun laboratoriossa säilytettävistä seeruminäytteistä. Referenssimittaukset Siemens Total VitD –menetelmällä suoritti VITA-laboratorio.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia IDS 25-Hydroxy Vitamin D EIA –menetelmän toimivuutta. Tavoitteena oli selvittää IDS EIA –menetelmän tarkkuus, toistettavuus ja uusittavuus sekä arvioida menetelmän soveltuvuutta kliiniseen ja tutkimukselliseen käyttöön. Tarkkuutta tutkittiin vertaamalla testattavan IDS EIA –menetelmän tuloksia akkreditoidun Siemens Total VitD –menetelmän tuloksiin. Tavoitteena oli myös selvittää pakastuksen vaikutusta kalsidiolipitoisuuteen käyttäen IDS EIA –menetelmää. Tutkimus on kvantitatiivinen.
IDS EIA –menetelmä korreloi referenssimenetelmän kanssa, mutta yksittäisten näytteiden kohdalla havaittiin merkittävää hajontaa. Tulostasot menetelmissä olivat yhtenevät. IDS EIA –menetelmän toistettavuus ja uusittavuus todettiin hyviksi. Pakastuksella todettiin olevan kalsidiolipitoisuutta laskeva vaikutus.