Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Kokemuksia sairaanhoitajien työkykyä heikentävistä tekijöistä
Hakanpää, Joni; Hyttinen, Henri (2012)
Hakanpää, Joni
Hyttinen, Henri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817074
Tiivistelmä
Työkyky ymmärretään nykyään moniulotteisena ja kokonaisvaltaisena ilmiönä, johon vaikuttavat monet inhimillisyyteen ja ympäristöön liittyvät tekijät. Työkyky on tasapainoa eri tekijöiden välillä, alati muuntuvaa ja aina sidoksissa senhetkiseen ympäristöön. Työkyky muodostuu ihmisen voimavaroista, työhön ja työntekoon liittyvistä tekijöistä sekä ympäristön vuorovaikutuksesta. Yksilöllinen kokemus työkyvystä on yksi tärkeimmistä tekijöistä ennakoitaessa työkyvyn heikkenemistä.
Opinnäytetyö käsitteli sairaanhoitajien työkyvyn heikkenemistä ja heikentyneen työkyvyn käsittelyä työpaikalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tekijöitä, jotka heikentävät sairaanhoitajien työkykyä sekä millä tavalla heikentynyt työkyky ilmenee ja miten asiaa käsitellään työpaikalla. Tavoitteenamme oli lisätä keskustelua hoitotyöntekijöiden työkyvystä ja helpottaa näin asioiden käsittelyyn ottamista.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin kuudelta sairaanhoitajalta huhti-toukokuussa 2012. Vastaajista osa toimi lähiesimiehinä työpaikoillaan. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä.
Haastateltavien mukaan työkyky koostui työntekijän kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä, jossa kokonaisuus ja osatekijöiden välinen tasapaino olivat tärkeitä. Työkykyä heikentävät itsestä johtuvat tekijät kumpusivat terveydestä, kompetenssin puutteista, asenteista, sekä sosiaalisesta ympäristöstä kotona ja työpaikalla. Työkyvyn heikentymisen seurauksia olivat toimintakyvyn lasku, vajaakuntoisena työskentely sekä erityisjärjestelyjen ja sairauspoissaolojen kasvu. Työstä johtuvat työkykyä heikentävät tekijät koskivat hoitotyön kuormittavaa luonnetta, fyysisiä ja psykososiaalisia työoloja, korkeiksi koettuja vaatimuksia sekä raskaita potilastapauksia.
Heikentyneen työkyvyn käsittely työpaikalla oli virallista ja epävirallista. Virallinen käsittely sisälsi yhteistyön eri tahojen välillä ja toimenpiteet työkyvyn tukemiseksi. Epävirallinen käsittely koski työyhteisössä käytävää keskustelua. Sairaanhoitajan heikentynyt työkyky voi tulla esimiehen tietoon viiveellä, vaikka se olisi ollut työryhmän tiedossa pidempään. Heikentyneen työkyvyn käsittely työpaikalla oli hienovaraista ja toisinaan hankalaa, mikäli taustalla oli muita kuin yleisesti todettavia fyysisiä syitä.
Jatkotutkimusehdotuksena voitaisiin tutkia psykososiaalisten työolojen vaikutuksia sairaanhoitajan työkykyyn ja hoitotyön kulttuuria käsitellä vaikeita asioita työyhteisön sisällä.
Opinnäytetyö käsitteli sairaanhoitajien työkyvyn heikkenemistä ja heikentyneen työkyvyn käsittelyä työpaikalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tekijöitä, jotka heikentävät sairaanhoitajien työkykyä sekä millä tavalla heikentynyt työkyky ilmenee ja miten asiaa käsitellään työpaikalla. Tavoitteenamme oli lisätä keskustelua hoitotyöntekijöiden työkyvystä ja helpottaa näin asioiden käsittelyyn ottamista.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin kuudelta sairaanhoitajalta huhti-toukokuussa 2012. Vastaajista osa toimi lähiesimiehinä työpaikoillaan. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä.
Haastateltavien mukaan työkyky koostui työntekijän kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä, jossa kokonaisuus ja osatekijöiden välinen tasapaino olivat tärkeitä. Työkykyä heikentävät itsestä johtuvat tekijät kumpusivat terveydestä, kompetenssin puutteista, asenteista, sekä sosiaalisesta ympäristöstä kotona ja työpaikalla. Työkyvyn heikentymisen seurauksia olivat toimintakyvyn lasku, vajaakuntoisena työskentely sekä erityisjärjestelyjen ja sairauspoissaolojen kasvu. Työstä johtuvat työkykyä heikentävät tekijät koskivat hoitotyön kuormittavaa luonnetta, fyysisiä ja psykososiaalisia työoloja, korkeiksi koettuja vaatimuksia sekä raskaita potilastapauksia.
Heikentyneen työkyvyn käsittely työpaikalla oli virallista ja epävirallista. Virallinen käsittely sisälsi yhteistyön eri tahojen välillä ja toimenpiteet työkyvyn tukemiseksi. Epävirallinen käsittely koski työyhteisössä käytävää keskustelua. Sairaanhoitajan heikentynyt työkyky voi tulla esimiehen tietoon viiveellä, vaikka se olisi ollut työryhmän tiedossa pidempään. Heikentyneen työkyvyn käsittely työpaikalla oli hienovaraista ja toisinaan hankalaa, mikäli taustalla oli muita kuin yleisesti todettavia fyysisiä syitä.
Jatkotutkimusehdotuksena voitaisiin tutkia psykososiaalisten työolojen vaikutuksia sairaanhoitajan työkykyyn ja hoitotyön kulttuuria käsitellä vaikeita asioita työyhteisön sisällä.