Suomen kuninkaan valtaistuimet : Kahden empiretuolin materiaalitutkimus ja konservointi
Karinen, Meri (2012)
Karinen, Meri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817008
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus, jossa käydään läpi kahden 1800-luvun alkupuolella
Pietarissa valmistetun kullatun empiretuolin materiaalitutkimukset sekä toisen konservointi.
Työn alussa valotetaan tuolien historian vaiheita Suomen kuningashankkeesta alkaen, tutustutaan
empiretyylin syntymiseen ja ilmenemiseen etenkin Venäjällä, otetaan selvää
mahdollisesta henkilöstä tuolien suunnitelmien takana sekä hänen elämästään arkkitehtina
ja huonekalujen suunnittelijana. Mutkien kautta tuolit päätyivät Venäjältä Pohjanmaan
museoon osaksi professori Karl Hedmanin kokoelmia.
Tuoleille suoritettujen materiaalitutkimusten avulla kartoitettiin pintakäsittelyiden rakennetta
sekä niissä käytettyjä materiaaleja. Tutkimusmenetelmiin kuuluivat infrapunaspektrometrimittaukset,
joilla selvitettiin pohjustuksen ja pintakäsittelyn koostumusta sekä röntgenfluoresenssimittaukset,
joiden avulla saatiin tietoa käytettyjen metallilehtien ja pohjustuksen
tarkemmista koostumuksista. Lisäksi tuolien pintakäsittelyistä otettiin yhteensä
seitsemän poikkileikkausnäytettä. Tuolien pintakäsittelyitä tutkittiin myös ulkoisesti UVvalossa
ja tunnistettiin eri tavalla fluoresoivia pintakäsittelyitä referenssien avulla. Röntgenkuvista
nähtiin tuolien rakennetta sekä havaittiin aiempia restaurointeja. Osittain tutkimustyön
pohjalta saatujen tietojen pohjalta valmistettiin konservointisuunnitelma.
Konservointityöhön kuului olennaisesti paikoin hauraan kultauksen pohjustuksen konsolidointi,
jonka suorittaminen edellytti myös konservointieettisten kysymysten pohdintaa.
Pohjustuksen vaurioalueiden täydennyksiin ja retusointeihin parhaiten soveltuvat restaurointimateriaalit
valittiin materiaalitestausten pohjalta. Täydennyksiä retusoitiin kohdasta
riippuen sekä lehtikullalla että kiillepigmenteillä sideaineessa. Näiden toimenpiteiden
lisäksi tuoleille suoritettiin kevyt pintapuhdistus sekä irtoavien osien takaisinliimaus.
Tutkimustyöstä saatiin hahmotettua kokonaiskuvaa tuolien materiaalikoostumuksesta sekä
hieman historian vaiheitakin. Merkittävää oli, että konservointi- ja restaurointityön seurauksena
tuolin yleisilme saatiin esteettisesti yhtenäisemmäksi, sillä onhan valtaistuimen
pystyttävä visuaalisesti kuvastamaan myös sitä valtaa ja arvokkuutta, jota siihen ajatuksenkin
tasolla liitetään.
Pietarissa valmistetun kullatun empiretuolin materiaalitutkimukset sekä toisen konservointi.
Työn alussa valotetaan tuolien historian vaiheita Suomen kuningashankkeesta alkaen, tutustutaan
empiretyylin syntymiseen ja ilmenemiseen etenkin Venäjällä, otetaan selvää
mahdollisesta henkilöstä tuolien suunnitelmien takana sekä hänen elämästään arkkitehtina
ja huonekalujen suunnittelijana. Mutkien kautta tuolit päätyivät Venäjältä Pohjanmaan
museoon osaksi professori Karl Hedmanin kokoelmia.
Tuoleille suoritettujen materiaalitutkimusten avulla kartoitettiin pintakäsittelyiden rakennetta
sekä niissä käytettyjä materiaaleja. Tutkimusmenetelmiin kuuluivat infrapunaspektrometrimittaukset,
joilla selvitettiin pohjustuksen ja pintakäsittelyn koostumusta sekä röntgenfluoresenssimittaukset,
joiden avulla saatiin tietoa käytettyjen metallilehtien ja pohjustuksen
tarkemmista koostumuksista. Lisäksi tuolien pintakäsittelyistä otettiin yhteensä
seitsemän poikkileikkausnäytettä. Tuolien pintakäsittelyitä tutkittiin myös ulkoisesti UVvalossa
ja tunnistettiin eri tavalla fluoresoivia pintakäsittelyitä referenssien avulla. Röntgenkuvista
nähtiin tuolien rakennetta sekä havaittiin aiempia restaurointeja. Osittain tutkimustyön
pohjalta saatujen tietojen pohjalta valmistettiin konservointisuunnitelma.
Konservointityöhön kuului olennaisesti paikoin hauraan kultauksen pohjustuksen konsolidointi,
jonka suorittaminen edellytti myös konservointieettisten kysymysten pohdintaa.
Pohjustuksen vaurioalueiden täydennyksiin ja retusointeihin parhaiten soveltuvat restaurointimateriaalit
valittiin materiaalitestausten pohjalta. Täydennyksiä retusoitiin kohdasta
riippuen sekä lehtikullalla että kiillepigmenteillä sideaineessa. Näiden toimenpiteiden
lisäksi tuoleille suoritettiin kevyt pintapuhdistus sekä irtoavien osien takaisinliimaus.
Tutkimustyöstä saatiin hahmotettua kokonaiskuvaa tuolien materiaalikoostumuksesta sekä
hieman historian vaiheitakin. Merkittävää oli, että konservointi- ja restaurointityön seurauksena
tuolin yleisilme saatiin esteettisesti yhtenäisemmäksi, sillä onhan valtaistuimen
pystyttävä visuaalisesti kuvastamaan myös sitä valtaa ja arvokkuutta, jota siihen ajatuksenkin
tasolla liitetään.