Tutkimus ultralujien rakenne- ja kulutusterästen jännitys-venymäkäyttäytymisestä
Rissanen, Jouni (2012)
Rissanen, Jouni
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817005
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on jatkotutkimus Rautaruukin tekemälle selvitykselle Gom/Aramis 5M -venymäanalysaattorin soveltuvuudesta ultralujien terästen materiaaliominaisuuksien tarkasteluun. Työ suoritettiin toimeksiantona Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun T & K -yksikössä materiaalien käytettävyyden ryhmän tekemänä. Työn lähtökohtana oli Rautaruukin tarve saada tarkempaa tietoa terästen materiaalikäyttäytymisestä vetokokeiden aikana ja siitä, voidaanko nämä muutokset tallentaa Aramis-kuvauslaitetta käyttäen.
Työ aloitettiin opettelemalla käyttämään Zwick & Roell -vetokonetta ja sen ohjelmistoa sekä tutustumalla Aramis-kameraan kuvaamalla Rautaruukin toimittamille näyteteräksille tehtäviä vetokokeita. Tavoitteena oli kehittää malli Aramis-laitteen mittausdatan käsittelyyn, jotta siitä saadaan piirrettyä dσ/dε -käyrä ja määritettyä voimamaksimi sekä muokkauslujittumiseksponentti.
Vetokoneen ja Aramiksen mittaamaa tulosdataa käsitellessä huomattiin, että laitteiden tulokset poikkesivat hieman toisistaan. Suurimmat erot näkyivät dσ/dε -käyrien muodoissa ja niiden arvoissa. Myös voimamaksimin kuvaajat erosivat toisistaan, mutta antoivat tuloksena saman maksimivoiman. Muokkauslujittumiseksponentit eivät poikenneet toisistaan juuri ollenkaan. Eroavuuksien voidaan arvella johtuvan Aramiksen asetuksista tai vika voi olla käyttäjäperäinen.
Työ aloitettiin opettelemalla käyttämään Zwick & Roell -vetokonetta ja sen ohjelmistoa sekä tutustumalla Aramis-kameraan kuvaamalla Rautaruukin toimittamille näyteteräksille tehtäviä vetokokeita. Tavoitteena oli kehittää malli Aramis-laitteen mittausdatan käsittelyyn, jotta siitä saadaan piirrettyä dσ/dε -käyrä ja määritettyä voimamaksimi sekä muokkauslujittumiseksponentti.
Vetokoneen ja Aramiksen mittaamaa tulosdataa käsitellessä huomattiin, että laitteiden tulokset poikkesivat hieman toisistaan. Suurimmat erot näkyivät dσ/dε -käyrien muodoissa ja niiden arvoissa. Myös voimamaksimin kuvaajat erosivat toisistaan, mutta antoivat tuloksena saman maksimivoiman. Muokkauslujittumiseksponentit eivät poikenneet toisistaan juuri ollenkaan. Eroavuuksien voidaan arvella johtuvan Aramiksen asetuksista tai vika voi olla käyttäjäperäinen.