Kouluterveydenhoitajan osaamisvaatimukset ja muuttuva lainsäädäntö.
Luomaa, Petri (2012)
Luomaa, Petri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716898
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata laadullisen tutkimuksen menetelmin, miten kouluterveydenhoitajat kokevat valtioneuvoston asetuksen (VNA 338/2011) muuttaneen kouluterveydenhoitajan työn osaamisvaatimuksia ja sisältöjä sekä millaista tukea ja koulutusta kouluterveydenhoitajat kokivat tarvitsevansa osaamisvaatimusten muutoksessa.
Kohderyhmänä oli kaksitoista Espoon kaupungin kouluterveydenhuollossa työskentelevää terveydenhoitajaa. Aineisto kerättiin avoimella ryhmähaastattelulla. Terveydenhoitajat muodostivat neljä kolmen hengen haastatteluryhmää. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Aineiston analyysin etenemisen teoreettisena tukena käytettiin Terva 2 –projektin vuonna 2006 tuottamia terveydenhoitajan osaamisvaatimuskuvauksia.
Terveydenhoitajat kokivat asetuksen muuttaneen kouluterveydenhoitotyön sisältöjä ja osaamisvaatimuksia. Vanhempien osallisuuden lisääntymisen arvioitiin lisänneen myös työn vaikuttavuutta. Haasteelliseksi koettiin koko perheen terveysneuvonta, lääkärityöpari-työskentely sekä uusien työvälineiden käyttöön otto. Terveydenhoitajat kertoivat työn määrän ja organisoinnin tarpeen lisääntyneen uuden tarkastusohjelman myötä. Terveydenhoitajat kokivat kouluterveydenhoitotyön näkyvyyden ja arvostuksen nousseen asetuksen myötä.
Terveydenhoitajat kokivat tarvitsevansa vertaistukea ja esimiehen ohjeistusta. Terveydenhoitajat toivoivat erityisesti kouluyhteisön yhteistä koulutusta sekä aikaa kouluterveydenhoitotyön toimintatapojen vertailuun ja prosessien avaamiseen.
Tämä opinnäytetyön tulokset näyttävät osaltaan, että Valtioneuvoston asetuksen (VNA 338/2011) toteuttaminen edellyttää kouluterveydenhoitajan osaamisen kehittämistä. Työnantajaa ja työntekijää sitoo täydennyskoulutusvelvoite, joka velvoittaa kaikkia osapuolia ylläpitämään ja kehittämään työn vaatimaa osaamista. Työnantajan velvollisuus on mah-dollistaa tarvittava lisä- ja täydennyskoulutus.
Kohderyhmänä oli kaksitoista Espoon kaupungin kouluterveydenhuollossa työskentelevää terveydenhoitajaa. Aineisto kerättiin avoimella ryhmähaastattelulla. Terveydenhoitajat muodostivat neljä kolmen hengen haastatteluryhmää. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Aineiston analyysin etenemisen teoreettisena tukena käytettiin Terva 2 –projektin vuonna 2006 tuottamia terveydenhoitajan osaamisvaatimuskuvauksia.
Terveydenhoitajat kokivat asetuksen muuttaneen kouluterveydenhoitotyön sisältöjä ja osaamisvaatimuksia. Vanhempien osallisuuden lisääntymisen arvioitiin lisänneen myös työn vaikuttavuutta. Haasteelliseksi koettiin koko perheen terveysneuvonta, lääkärityöpari-työskentely sekä uusien työvälineiden käyttöön otto. Terveydenhoitajat kertoivat työn määrän ja organisoinnin tarpeen lisääntyneen uuden tarkastusohjelman myötä. Terveydenhoitajat kokivat kouluterveydenhoitotyön näkyvyyden ja arvostuksen nousseen asetuksen myötä.
Terveydenhoitajat kokivat tarvitsevansa vertaistukea ja esimiehen ohjeistusta. Terveydenhoitajat toivoivat erityisesti kouluyhteisön yhteistä koulutusta sekä aikaa kouluterveydenhoitotyön toimintatapojen vertailuun ja prosessien avaamiseen.
Tämä opinnäytetyön tulokset näyttävät osaltaan, että Valtioneuvoston asetuksen (VNA 338/2011) toteuttaminen edellyttää kouluterveydenhoitajan osaamisen kehittämistä. Työnantajaa ja työntekijää sitoo täydennyskoulutusvelvoite, joka velvoittaa kaikkia osapuolia ylläpitämään ja kehittämään työn vaatimaa osaamista. Työnantajan velvollisuus on mah-dollistaa tarvittava lisä- ja täydennyskoulutus.