"Koska tässä minä tiedän, että minä olen ihminen" : Oulussa asuvien Venäjältä tulleiden ikääntyneiden paluumuuttajien kokemuksia elämänlaadusta
Kettunen, Emmi; Haapaniemi, Milla (2012)
Kettunen, Emmi
Haapaniemi, Milla
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716838
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata haastattelemiemme Venäjältä tulleiden ikääntyneiden paluumuuttajien kokemuksia elämänlaadusta. Tarkoituksemme oli myös eritellä hyvää elämänlaatua vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä.
Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa ikääntyneiden paluumuuttajien elämänlaadusta IkäEhyt-hankkeelle sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Tiedon tuottamisessa pyrimme monialaisuuteen, jota mahdollisti sosiaalialan koulutusohjelman sekä vanhustyön koulutusohjelman toisiaan täydentävät opinnot.
Käytimme laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräsimme keväällä 2012 haastattelemalla kolmea Venäjältä tullutta ikääntynyttä paluumuuttajaa. Haastattelumme runko pohjautui hyvän elämän ja elämänlaadun teorioihin muodostaen teemat: koti/asuinympäristö, ihmissuhteet, terveys, elämänkokemus/elämän realiteettien hyväksyntä, itsenäinen selviytyminen/arki, uskonto, positiivisten tunteiden lähteet/huumori/ilo.
Tutkimustulokset osoittivat, että koti, ihmissuhteiden laatu, harrastukset, eletyn elämän hyväksyminen ja positiivinen asennoituminen tulevaisuuteen vahvistavat kokemusta hyvästä elämänlaadusta. Hyvän elämänlaadun kokemusta heikentävänä tekijänä koettiin voimakkaimmin muutokset terveyteen ja toimintakykyyn liittyen. Uskonnolla ei ollut oletetun suurta merkitystä elämänlaadun kannalta. Kaksikielisyys oli hyvän elämänlaadun vahvistava tekijä, mutta oma epävarmuus suomen kielien taitamisesta näyttäytyi heikentävänä tekijänä.
Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa ikääntyneiden paluumuuttajien elämänlaadusta IkäEhyt-hankkeelle sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Tiedon tuottamisessa pyrimme monialaisuuteen, jota mahdollisti sosiaalialan koulutusohjelman sekä vanhustyön koulutusohjelman toisiaan täydentävät opinnot.
Käytimme laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräsimme keväällä 2012 haastattelemalla kolmea Venäjältä tullutta ikääntynyttä paluumuuttajaa. Haastattelumme runko pohjautui hyvän elämän ja elämänlaadun teorioihin muodostaen teemat: koti/asuinympäristö, ihmissuhteet, terveys, elämänkokemus/elämän realiteettien hyväksyntä, itsenäinen selviytyminen/arki, uskonto, positiivisten tunteiden lähteet/huumori/ilo.
Tutkimustulokset osoittivat, että koti, ihmissuhteiden laatu, harrastukset, eletyn elämän hyväksyminen ja positiivinen asennoituminen tulevaisuuteen vahvistavat kokemusta hyvästä elämänlaadusta. Hyvän elämänlaadun kokemusta heikentävänä tekijänä koettiin voimakkaimmin muutokset terveyteen ja toimintakykyyn liittyen. Uskonnolla ei ollut oletetun suurta merkitystä elämänlaadun kannalta. Kaksikielisyys oli hyvän elämänlaadun vahvistava tekijä, mutta oma epävarmuus suomen kielien taitamisesta näyttäytyi heikentävänä tekijänä.