Blastomeerien määrän ja jakautumisnopeuden merkitys alkion implantaatioon pakastetun alkion siirroissa
Tiikasalo, Riina (2012)
Tiikasalo, Riina
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716815
Tiivistelmä
Alkion siirrossa normaalisti yksi tai korkeintaan kaksi laboratorio-olosuhteissa kasvatettua alkiota viedään pehmeän, ohuen katetrin avulla kohtuun. Muut hyvänlaatuiset laboratoriossa kasvatetut alkiot voidaan pakastaa mahdollista myöhempää käyttöä varten. IVF (In Vitro Fertilization) –laboratoriossa bioanalyytikon keskeisimpiin työtehtäviin kuuluu alkioiden valinta, ja näin ollen IVF-laboratoriossa työskentelevältä edellytetään siirrettävän alkion valintaperusteiden tuntemista. Myös hoidon tavoitellun lopputuloksen, eli yhden terveen lapsen syntymän, kannalta on oleellista, että siirrettäväksi valikoidaan yksi mahdollisimman suurella todennäköisyydellä kohdun seinämään kiinnittyvä alkio.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia IVF (In Vitro Fertilization) ja ICSI (Intracytoplasmic Sperm Injection) –menetelmien avulla hedelmöitettyjen alkioiden blastomeerien määrän ja jakautumisnopeuden merkitystä alkion implantaatioon pakastetun alkion siirroissa.
Aineisto koostui Turun Yliopistollisen Keskussairaalan IVF-laboratoriossa kaikista vuoden 2007 alusta vuoden 2011 loppuun mennessä suoritetuista pakastetun alkion siirroista, jotka täyttivät tässä opinnäytetyössä esitetyt kriteerit. Alkioita oli lopullisessa aineistossa yhteensä 745 kappaletta. Alkiot jaettiin ryhmiin sen mukaan, millainen niiden solumäärä oli ollut kaksi päivää, sekä kolme päivää hedelmöittymisen jälkeen. Kunkin ryhmän implantaatioasteet esitettiin taulukoituna sekä määrällisesti että prosentteina.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että blastomeerien määrällä ja jakautumisnopeudella on merkitystä alkion implantaatioon. Määrällisesti eniten kliinisiä raskauksia tuottivat sellaiset alkiot, jotka toisena päivänä olivat olleet 4-soluisia ja kolmantena 8- tai 9-soluisia. Toinen implantaatioon positiivisesti vaikuttanut tekijä todettiin olevan parillisuus solumäärän kasvamisessa, sekä yllättäen myös niin sanottujen pysähtyneiden sekä nopeasti jakautuvien alkioiden suhteellisen hyvä implantaatioaste.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia IVF (In Vitro Fertilization) ja ICSI (Intracytoplasmic Sperm Injection) –menetelmien avulla hedelmöitettyjen alkioiden blastomeerien määrän ja jakautumisnopeuden merkitystä alkion implantaatioon pakastetun alkion siirroissa.
Aineisto koostui Turun Yliopistollisen Keskussairaalan IVF-laboratoriossa kaikista vuoden 2007 alusta vuoden 2011 loppuun mennessä suoritetuista pakastetun alkion siirroista, jotka täyttivät tässä opinnäytetyössä esitetyt kriteerit. Alkioita oli lopullisessa aineistossa yhteensä 745 kappaletta. Alkiot jaettiin ryhmiin sen mukaan, millainen niiden solumäärä oli ollut kaksi päivää, sekä kolme päivää hedelmöittymisen jälkeen. Kunkin ryhmän implantaatioasteet esitettiin taulukoituna sekä määrällisesti että prosentteina.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että blastomeerien määrällä ja jakautumisnopeudella on merkitystä alkion implantaatioon. Määrällisesti eniten kliinisiä raskauksia tuottivat sellaiset alkiot, jotka toisena päivänä olivat olleet 4-soluisia ja kolmantena 8- tai 9-soluisia. Toinen implantaatioon positiivisesti vaikuttanut tekijä todettiin olevan parillisuus solumäärän kasvamisessa, sekä yllättäen myös niin sanottujen pysähtyneiden sekä nopeasti jakautuvien alkioiden suhteellisen hyvä implantaatioaste.