Spondylodeesi-potilaan fysioterapia : kartoitus fysioterapiakäytännöistä akuutissa vaiheessa (0 - 2 kk)
Rautio, Kati; Kutvonen, Mirjami (2012)
Rautio, Kati
Kutvonen, Mirjami
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716675
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää yliopistollisten sairaaloiden akuutin vaiheen fysioterapiakäytäntöjä lannerangan luudutusleikkauksen jälkeen. Rajasimme akuutin vaiheen 0 – 2 kuukautta leikkauksesta. Varhaisen vaiheen harjoittelusta ei löydy paljoa tutkimusnäyttöä. Useissa tutkimuksisssa suositeltiin liikeharjoittelun aloittamista vasta kolmen kuukauden jälkeen leikkauksesta.
Tutkimusmenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Valitsimme teemahaastattelun, koska aiheesta ei ole ennestään paljoa tutkimustietoa. Toteutimme haastattelut puhelinhaastatteluina. Haastattelimme jokaisen yliopistollisten sairaalan (5) yhtä fysioterapeuttia. Fysioterapeutin tuli työskennellä lannerangan luudutusleikkauspotilaiden kanssa. Analysoimme ja vertailimme myös sairaaloissa käytössä olevia potilasoppaita.
Haastattelujen perusteella Suomessa lannerangan luudutusleikkauspotilaille ohjataan hyvin samansuuntaisia harjoitteita. Harjoitteissa esiin nousivat keskivartalolihasten aktivointiharjoitteet sekä neuraalikudos ärsytyksen helpottaminen. Rentoa ja mahdollisimman normaalia kävelyä painotettiin hyvänä harjoittelumuotona heti leikkauksen jälkeen. Lisäksi siirtymisten, ryhdin ja ADL-toimintojen ohjaaminen kuuluivat fysioterapeuttiseen ohjaukseen. Ennen leikkausta preoperatiivisen ohjauksen hyöty on huomattava.
Suomessa lannerangan luudutusleikkauspotilaiden fysioterapeuttinen postoperatiivinen ohjaus toteutuu hieman eri tavoin kaupungista riippuen. Potilaat ovat hieman eriarvoisessa asemassa riippuen sairaalasta, jossa leikkaus tehdään. Tutkimuksesta saamamme tieto antaa melko kattavan kuvan eri yliopistollisten sairaaloiden toiminnasta. Olisiko mahdollista saada koko maan yhtenäinen potilasopas lannerangan luudutusleikatuille potilaille? Näin ollen asuinpaikasta riippumatta ohjaus olisi tasavertaista. Toivomme, että opinnäytetyömme antaa aihetta pohtia yhtenäisiä linjoja fysioterapeuttiselle spondylodeesipotilaan ohjaamiselle koko Suomen maassa.
Tutkimusmenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Valitsimme teemahaastattelun, koska aiheesta ei ole ennestään paljoa tutkimustietoa. Toteutimme haastattelut puhelinhaastatteluina. Haastattelimme jokaisen yliopistollisten sairaalan (5) yhtä fysioterapeuttia. Fysioterapeutin tuli työskennellä lannerangan luudutusleikkauspotilaiden kanssa. Analysoimme ja vertailimme myös sairaaloissa käytössä olevia potilasoppaita.
Haastattelujen perusteella Suomessa lannerangan luudutusleikkauspotilaille ohjataan hyvin samansuuntaisia harjoitteita. Harjoitteissa esiin nousivat keskivartalolihasten aktivointiharjoitteet sekä neuraalikudos ärsytyksen helpottaminen. Rentoa ja mahdollisimman normaalia kävelyä painotettiin hyvänä harjoittelumuotona heti leikkauksen jälkeen. Lisäksi siirtymisten, ryhdin ja ADL-toimintojen ohjaaminen kuuluivat fysioterapeuttiseen ohjaukseen. Ennen leikkausta preoperatiivisen ohjauksen hyöty on huomattava.
Suomessa lannerangan luudutusleikkauspotilaiden fysioterapeuttinen postoperatiivinen ohjaus toteutuu hieman eri tavoin kaupungista riippuen. Potilaat ovat hieman eriarvoisessa asemassa riippuen sairaalasta, jossa leikkaus tehdään. Tutkimuksesta saamamme tieto antaa melko kattavan kuvan eri yliopistollisten sairaaloiden toiminnasta. Olisiko mahdollista saada koko maan yhtenäinen potilasopas lannerangan luudutusleikatuille potilaille? Näin ollen asuinpaikasta riippumatta ohjaus olisi tasavertaista. Toivomme, että opinnäytetyömme antaa aihetta pohtia yhtenäisiä linjoja fysioterapeuttiselle spondylodeesipotilaan ohjaamiselle koko Suomen maassa.