Työhyvinvoinnin kehittäminen : case liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressi, Lahden toimipiste
Liikonen, Katariina; Lehtinen, Anne-Mari (2012)
Liikonen, Katariina
Lehtinen, Anne-Mari
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616645
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia ja sen kehittämistä. Tavoitteena on tarkastella yleisesti työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöitä sekä löytää kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Case-yrityksenä on liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressin Lahden toimipiste.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa keskitytään pääasiassa työhyvinvointi-käsitteen avaamiseen sekä toimeksiannosta vastaavan yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin tason nykytilan tarkasteluun. Tässä osiossa kerrotaan myös työkykyä ylläpitävistä tekijöistä sekä vuorovaikutuksen tärkeydestä työyhteisössä.
Opinnäytetyön empiirinen osa puolestaan käsittelee toimeksiantajayrityksen yksittäisten työntekijöiden subjektiivisia näkemyksiä työhyvinvoinnista ja työssä viihtymistä case-yrityksessä. Aihetta tarkastellaan suppean työhyvinvointi-kyselyn sekä järjestetyn virkistyspäivän avulla.
Viimeinen osio opinnäytetyössä sisältää yhteenvedon, joka tehty havainnoinnin ja kyselyn perusteella. Lisäksi raportoimme case-yritykseen esille nousseet kehitysehdotukset koskien työhyvinvoinnin suunnittelua ja kehittämistä. Case-yrityksen mahdolliset jatkotoimenpiteet rajattu on pois opinnäytetyöstä.
Kyselyn perusteella havaittiin, että vastanneiden mielestä työhyvinvointi on huomioitu hyvin tai erinomaisesti. Yhteishenki on pääasiassa hyvä, ellei jopa erinomainen ja työtyytyväisyys on myös yhtä hyvällä mallilla. Viestinnässä ja tiedonkulussa olisi kuitenkin hieman parannettavaa sillä 12,6 % vastanneista koki viestinnän toimivan kohtalaisesti tai tyydyttävästi. Lähes kaikki vastanneista pitää virkistys- ja työkykypäiviä hyvinä keinoina parantaa työpaikan yhteishenkeä ja henkilöstön hyvinvointia. 94 %:n mielestä virkistyspäivät ovat tarpeellisia myös jatkossa.
Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa keskitytään pääasiassa työhyvinvointi-käsitteen avaamiseen sekä toimeksiannosta vastaavan yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin tason nykytilan tarkasteluun. Tässä osiossa kerrotaan myös työkykyä ylläpitävistä tekijöistä sekä vuorovaikutuksen tärkeydestä työyhteisössä.
Opinnäytetyön empiirinen osa puolestaan käsittelee toimeksiantajayrityksen yksittäisten työntekijöiden subjektiivisia näkemyksiä työhyvinvoinnista ja työssä viihtymistä case-yrityksessä. Aihetta tarkastellaan suppean työhyvinvointi-kyselyn sekä järjestetyn virkistyspäivän avulla.
Viimeinen osio opinnäytetyössä sisältää yhteenvedon, joka tehty havainnoinnin ja kyselyn perusteella. Lisäksi raportoimme case-yritykseen esille nousseet kehitysehdotukset koskien työhyvinvoinnin suunnittelua ja kehittämistä. Case-yrityksen mahdolliset jatkotoimenpiteet rajattu on pois opinnäytetyöstä.
Kyselyn perusteella havaittiin, että vastanneiden mielestä työhyvinvointi on huomioitu hyvin tai erinomaisesti. Yhteishenki on pääasiassa hyvä, ellei jopa erinomainen ja työtyytyväisyys on myös yhtä hyvällä mallilla. Viestinnässä ja tiedonkulussa olisi kuitenkin hieman parannettavaa sillä 12,6 % vastanneista koki viestinnän toimivan kohtalaisesti tai tyydyttävästi. Lähes kaikki vastanneista pitää virkistys- ja työkykypäiviä hyvinä keinoina parantaa työpaikan yhteishenkeä ja henkilöstön hyvinvointia. 94 %:n mielestä virkistyspäivät ovat tarpeellisia myös jatkossa.