Kulttuurin merkitys liiketoiminnassa : suomalaisten ja ulkomaalaisten näkökulmia
Kuoreinen, Reetta (2012)
Kuoreinen, Reetta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616627
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella liiketoimintaa uudesta näkökulmasta ja selvittää, miten kulttuuria ja luovaa taloutta voisi hyödyntää vielä enemmän liiketoiminnassa. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan, mitä mieltä suomalaiset, ulkomaalaiset sekä yritysten edustajat ovat kulttuurista ja voisiko se tuoda uusia työmahdollisuuksia.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin Turun kulttuuripääkaupunkihanketta, kulttuuria ja liiketoimintaa sekä luovaa taloutta. Tutkimusotteena oli laadullinen tutkimus. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä ja postikyselyä sekä haastatteluja. Tutkimukseen kuuluneista kohderyhmistä saatiin 10 kappaletta vastauksia suomalaisilta, 20 ulkomaalaisilta ja 3 yrityksiltä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuluttajien ja yrittäjien vastauksissa oli mainittu samanlaisia asioita. Kulttuurin ei oleteta olevan vain taidetta, vaan myös tapoja ja ympäristöä. Kulttuurin nähtiin tukevan liiketoimintaa ja tuovan uusia työpaikkoja, etenkin nuorille.
Kulttuuri koettiin merkittävänä tekijänä liiketoiminnassa. Tärkeimpiin kehittämiskohteisiin kuuluivat vastaajien mukaan erilaisten kulttuurien omaksuminen eli jokaisen henkilökohtainen tutustuminen eri kulttuureihin.
Johtopäätöksinä esitettiin luovan talouden ottaminen suuremmaksi osaksi yrityksen toimintaa sekä madollisuuksia antaa tulevaisuudessa nuorille enemmän työpaikkoja.
Jatkotoimenpide-ehdotuksina ihmisten kannattaisi tutustua eri kulttuureihin, jotta yritykset saisivat lisää asiakkaita ja jotta myös ulkomailta tulleet henkilöt saisivat mahdollisimman hyvää palvelua. Yritysten kannattaisi hyödyntää myös nuorten osaamista ja mielipiteitä, sillä monilla nuorilla on hyvä kielitaito.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin Turun kulttuuripääkaupunkihanketta, kulttuuria ja liiketoimintaa sekä luovaa taloutta. Tutkimusotteena oli laadullinen tutkimus. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä ja postikyselyä sekä haastatteluja. Tutkimukseen kuuluneista kohderyhmistä saatiin 10 kappaletta vastauksia suomalaisilta, 20 ulkomaalaisilta ja 3 yrityksiltä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuluttajien ja yrittäjien vastauksissa oli mainittu samanlaisia asioita. Kulttuurin ei oleteta olevan vain taidetta, vaan myös tapoja ja ympäristöä. Kulttuurin nähtiin tukevan liiketoimintaa ja tuovan uusia työpaikkoja, etenkin nuorille.
Kulttuuri koettiin merkittävänä tekijänä liiketoiminnassa. Tärkeimpiin kehittämiskohteisiin kuuluivat vastaajien mukaan erilaisten kulttuurien omaksuminen eli jokaisen henkilökohtainen tutustuminen eri kulttuureihin.
Johtopäätöksinä esitettiin luovan talouden ottaminen suuremmaksi osaksi yrityksen toimintaa sekä madollisuuksia antaa tulevaisuudessa nuorille enemmän työpaikkoja.
Jatkotoimenpide-ehdotuksina ihmisten kannattaisi tutustua eri kulttuureihin, jotta yritykset saisivat lisää asiakkaita ja jotta myös ulkomailta tulleet henkilöt saisivat mahdollisimman hyvää palvelua. Yritysten kannattaisi hyödyntää myös nuorten osaamista ja mielipiteitä, sillä monilla nuorilla on hyvä kielitaito.