Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemuksia perehdyttämisestä työelämään siirryttäessä
Angervuo, Jasmiina; Sakala, Anna (2012)
Angervuo, Jasmiina
Sakala, Anna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616576
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vastavalmistuneiden sairaanhoitajien (amk) kokemuksia saamastaan perehdytyksestä työelämään siirtymisen jälkeen. Sen lisäksi kuvasimme opinnäytetyössä sitä, miten vastaajat kokivat perehdytyksen vaikut-taneen ammatilliseen kehittymiseensä. Vastavalmistuneet sairaanhoitajat tarkoittavat tässä opinnäytetyössä sitä, että he ovat olleet aineiston keräyshetkellä valmistuneita korkeintaan vuoden ajan.
Opinnäytetyö tehtiin määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota lukijalle tietoa perehdytyksen vaikutuksesta ammatilliseen kehittymiseen sekä rohkaista perehtymään siihen, mitä perehdyttäminen ja ammatillinen kehittyminen käsitteinä pitävät sisällään.
Onnistunut perehdytysprosessi ja ammatillinen kehittyminen vaativat työyhteisön tukea sekä suunnitelmallisuutta. Perehdytys pohjaa perehdytystä ohjaavaan lakiin. Keskeisessä osassa ovat myös perehdyttäjän rooli ja erilaiset perehdyttämismallit. Opinnäytetyön tulosten perusteella vastaajien perehdyttäjänä toimi suurimmassa osassa tapauksia työ-toveri, jota vastaajat pääsääntöisesti pitivät pätevänä. Vastausten mukaan perehdytyksen suunnittelu oli esimiehen vastuulla. Vastaajien kokemusten mukaan työyhteisö oli kuitenkin vastuussa perehdyttämisprosessista vähintään tyydyttävästi.
Systemaattisuus ja vastuullisuus perehdytyksen suunnittelussa eivät näyttäneet olevan riippuvaisia toisistaan. Perehdytettävien mielipiteistä oltiin kiinnostuneita prosessin aikana, mutta perehdytysprosessia ei juurikaan kehitetty. Suurin osa vastaajista ei ollut käynyt kehityskeskusteluja perehdytysprosessin aikana tai sen jälkeen.
Perehdytysprosessiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, ja kehittää sitä aina tarpeen mukaan. Kehitysehdotuksina esitämme koulutusta palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen sekä tiettyjen elementtien, kuten nimetyn perehdyttäjän, varmistamiseen perehdytysprosessissa.
Opinnäytetyö tehtiin määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota lukijalle tietoa perehdytyksen vaikutuksesta ammatilliseen kehittymiseen sekä rohkaista perehtymään siihen, mitä perehdyttäminen ja ammatillinen kehittyminen käsitteinä pitävät sisällään.
Onnistunut perehdytysprosessi ja ammatillinen kehittyminen vaativat työyhteisön tukea sekä suunnitelmallisuutta. Perehdytys pohjaa perehdytystä ohjaavaan lakiin. Keskeisessä osassa ovat myös perehdyttäjän rooli ja erilaiset perehdyttämismallit. Opinnäytetyön tulosten perusteella vastaajien perehdyttäjänä toimi suurimmassa osassa tapauksia työ-toveri, jota vastaajat pääsääntöisesti pitivät pätevänä. Vastausten mukaan perehdytyksen suunnittelu oli esimiehen vastuulla. Vastaajien kokemusten mukaan työyhteisö oli kuitenkin vastuussa perehdyttämisprosessista vähintään tyydyttävästi.
Systemaattisuus ja vastuullisuus perehdytyksen suunnittelussa eivät näyttäneet olevan riippuvaisia toisistaan. Perehdytettävien mielipiteistä oltiin kiinnostuneita prosessin aikana, mutta perehdytysprosessia ei juurikaan kehitetty. Suurin osa vastaajista ei ollut käynyt kehityskeskusteluja perehdytysprosessin aikana tai sen jälkeen.
Perehdytysprosessiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, ja kehittää sitä aina tarpeen mukaan. Kehitysehdotuksina esitämme koulutusta palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen sekä tiettyjen elementtien, kuten nimetyn perehdyttäjän, varmistamiseen perehdytysprosessissa.