Lähiruoka : haasteet ja mahdollisuudet läntisellä Uudellamaalla tuottajien ja kuluttajien näkökulmasta
Äyräväinen, Erkki (2012)
Äyräväinen, Erkki
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616550
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lähiruokatuottajien toiminta kohtasi kuluttajien toiveet Länsi-Uudellamaalla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia näkemyseroja tuottajien ja kuluttajien välillä vallitsi sekä miten kauppiaat suhtautuivat tuottajien ja kuluttajien toiveisiin.
Teoreettinen viitekehys sisälsi lähiruuan käsitteen eri määritelmiä. Lisäksi kuluttajakäyttäytymistä ja markkinointia käsiteltiin maailman ruokakulttuurin muutosten kautta lähiruuan kannalta. Käytännön tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin määrällinen opiskelijatutkimus Learning cafe -menetelmällä ja toisessa vaiheessa kuluttajatutkimus, joka sisältää määrällisen sekä laadullisen tutkimuksen. Kaksi ensimmäistä vaihetta oli osa Kestävää kehitystä lähiruoasta -hanketta. Kolmas osa suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelujen muodossa.
Tulokset osoittivat, että lähiruokatuottajien toiminta ei täysin kohdannut kuluttajien toiveita Länsi-Uudellamaalla. Tutkimuksesta ilmeni, että ihmiset haluaisivat ostaa omasta peruskaupastaan lähiruokaa, mutta lähiruuan käsite oli kuitenkin vakiintumaton ja se ymmärrettiin eri tavoin. Kaupan lähiruoka voi olla lähellä tuotettua, mutta satoja kilometrejä ympäriinsä kuljetettua.
Tuottajien ja kuluttajien välillä vallitsi näennäinen yhteisymmärrys, mutta käytännössä myyjätahot saattoivat toimia monista eri lähtökohdista. Tuottajat, kuluttajat sekä myyjät näkivät lähiruuan positiivisena asiana, mutta käytännössä lähiruokaan on voinut liittyä epäekologisia kasvatus- sekä tuotantomenetelmiä ja logistisia ratkaisuja.
Jatkotutkimusehdotuksina esitettiin yleinen lisätutkimuksen tarve lähiruoan määrittelystä ja lähiruoan yhteisistä markkinointikeinoista. Lisäksi yhdeksi tärkeistä jatkotutkimusmahdollisuuksista esitettiin lähiruoan suoramyyntimahdollisuuksien selvittäminen.
Teoreettinen viitekehys sisälsi lähiruuan käsitteen eri määritelmiä. Lisäksi kuluttajakäyttäytymistä ja markkinointia käsiteltiin maailman ruokakulttuurin muutosten kautta lähiruuan kannalta. Käytännön tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin määrällinen opiskelijatutkimus Learning cafe -menetelmällä ja toisessa vaiheessa kuluttajatutkimus, joka sisältää määrällisen sekä laadullisen tutkimuksen. Kaksi ensimmäistä vaihetta oli osa Kestävää kehitystä lähiruoasta -hanketta. Kolmas osa suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelujen muodossa.
Tulokset osoittivat, että lähiruokatuottajien toiminta ei täysin kohdannut kuluttajien toiveita Länsi-Uudellamaalla. Tutkimuksesta ilmeni, että ihmiset haluaisivat ostaa omasta peruskaupastaan lähiruokaa, mutta lähiruuan käsite oli kuitenkin vakiintumaton ja se ymmärrettiin eri tavoin. Kaupan lähiruoka voi olla lähellä tuotettua, mutta satoja kilometrejä ympäriinsä kuljetettua.
Tuottajien ja kuluttajien välillä vallitsi näennäinen yhteisymmärrys, mutta käytännössä myyjätahot saattoivat toimia monista eri lähtökohdista. Tuottajat, kuluttajat sekä myyjät näkivät lähiruuan positiivisena asiana, mutta käytännössä lähiruokaan on voinut liittyä epäekologisia kasvatus- sekä tuotantomenetelmiä ja logistisia ratkaisuja.
Jatkotutkimusehdotuksina esitettiin yleinen lisätutkimuksen tarve lähiruoan määrittelystä ja lähiruoan yhteisistä markkinointikeinoista. Lisäksi yhdeksi tärkeistä jatkotutkimusmahdollisuuksista esitettiin lähiruoan suoramyyntimahdollisuuksien selvittäminen.