"PAHIMMILLAAN TILANNE TUNTUI SILTÄ KUIN OLISI KAHDEN LAPSEN YKSINHUOLTAJA" : isien kokemuksia puolison sairastuttua synnytyksen jälkeiseen masennukseen
Huhtala, Jonna; Manelius, Henna (2012)
Huhtala, Jonna
Manelius, Henna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616549
Tiivistelmä
Huhtala, Jonna & Manelius, Henna. “Pahimmillaan tilanne tuntui siltä kuin olisi kahden lapsen yksinhuoltaja” – Isien kokemuksia äidin sairastuttua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Diak Etelä Helsinki, syksy 2012, 85 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)+ diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten isät kokevat äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vanhemmuudessa, parisuhteessa, vauvaperheen arjessa ja vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Tavoitteenamme oli saada isien äänen kuuluviin asiassa. Tutkimuskysymykset olivat: Miten isä kokee puolison synnytyksen jälkeisen masennuksen?, Miten äidin synnytyksen jälkeinen masennus näyttäytyy perheen arjessa ja jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa isien kokemusten mukaan? ja Miten isä näkee kokemuksen kautta perheen tulevaisuuden?
Teimme opinnäytetyön yhteistyössä Ensi- ja turvakotienliittoon kuuluvien Kuopion ensikotiyhdistyksen, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n sekä Äidit irti masennuksesta ÄIMÄ ry:n kanssa.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla ja analyysitapana on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Haastatteluaineisto koostui kahden isän haastattelusta, joiden puolisot ovat sairastaneet synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Teoreettinen viitekehys rakentuu vanhemmuuden, synnytyksen jälkeisen masennuksen, parisuhteen, perheen, vauvaperheen arjen ja vuorovaikutuksen sekä perheen ulkopuolisen tuen osioista. Aineiston analyysissä syntyi 8 yhdistävää luokkaa, jotka ovat odotukset isyydestä, puolison sairastuminen, arki, isän ja lapsen välinen suhde, parisuhde-ongelmat, isän oma jaksaminen, ulkopuolinen tuki sekä tulevaisuus.
Haastatteluissa nousivat esiin eteenkin isien kokemukset raskaasta arjesta. Isät kertoivat kokemuksiaan omasta jaksamisesta, parisuhteen haasteista ja tiiviistä isä-lapsisuhteesta. Isät toivoivat yhteiskunnalta lisää huomiota perheille, joissa sairastetaan synnytyksen jälkeistä masennusta.
Haastateltavat olivat sitä mieltä, että isillä on tärkeä rooli vauvaperheen arjessa ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen rakentumisessa, kun puoliso sairastaa synnytyksen jälkeistä masennusta. Jatkotutkimusta voisi tehdä muun muassa isien jaksamisesta, isille tarjottavista palveluista sekä äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteen vahvistamisesta synnytyksen jälkeisen masennuksen jälkeen.
Asiasanat: kvalitatiivinen tutkimus, kokemukset, isyys, synnytysmasennus, arki, vuorovaikutus
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten isät kokevat äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vanhemmuudessa, parisuhteessa, vauvaperheen arjessa ja vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Tavoitteenamme oli saada isien äänen kuuluviin asiassa. Tutkimuskysymykset olivat: Miten isä kokee puolison synnytyksen jälkeisen masennuksen?, Miten äidin synnytyksen jälkeinen masennus näyttäytyy perheen arjessa ja jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa isien kokemusten mukaan? ja Miten isä näkee kokemuksen kautta perheen tulevaisuuden?
Teimme opinnäytetyön yhteistyössä Ensi- ja turvakotienliittoon kuuluvien Kuopion ensikotiyhdistyksen, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n sekä Äidit irti masennuksesta ÄIMÄ ry:n kanssa.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla ja analyysitapana on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Haastatteluaineisto koostui kahden isän haastattelusta, joiden puolisot ovat sairastaneet synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Teoreettinen viitekehys rakentuu vanhemmuuden, synnytyksen jälkeisen masennuksen, parisuhteen, perheen, vauvaperheen arjen ja vuorovaikutuksen sekä perheen ulkopuolisen tuen osioista. Aineiston analyysissä syntyi 8 yhdistävää luokkaa, jotka ovat odotukset isyydestä, puolison sairastuminen, arki, isän ja lapsen välinen suhde, parisuhde-ongelmat, isän oma jaksaminen, ulkopuolinen tuki sekä tulevaisuus.
Haastatteluissa nousivat esiin eteenkin isien kokemukset raskaasta arjesta. Isät kertoivat kokemuksiaan omasta jaksamisesta, parisuhteen haasteista ja tiiviistä isä-lapsisuhteesta. Isät toivoivat yhteiskunnalta lisää huomiota perheille, joissa sairastetaan synnytyksen jälkeistä masennusta.
Haastateltavat olivat sitä mieltä, että isillä on tärkeä rooli vauvaperheen arjessa ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen rakentumisessa, kun puoliso sairastaa synnytyksen jälkeistä masennusta. Jatkotutkimusta voisi tehdä muun muassa isien jaksamisesta, isille tarjottavista palveluista sekä äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteen vahvistamisesta synnytyksen jälkeisen masennuksen jälkeen.
Asiasanat: kvalitatiivinen tutkimus, kokemukset, isyys, synnytysmasennus, arki, vuorovaikutus