Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Rakenteinen kirjaaminen hoitotyössä ja potilaan turvallisen hoidon toteutuminen hoitohenkilöstön kokemana
Halonen, Tarja (2012)
Halonen, Tarja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616401
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Riihimäen kuntayhtymän terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitohenkilöstön kokemuksia rakenteisen kirjaamisen toteutumisesta Effica-tietojärjestelmässä ja sitä, miten potilaan turvallinen hoito näkyy rakenteisen kirjaamisen sisällössä ja miten turvallinen hoito näkyy raporttikäytännöissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että siitä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä osastojen raportointia.
Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen perustuu kansallisesti määriteltyihin hoitotyön ydintietoihin, kehitettyyn FinnCC-luokituskokonaisuuteen ja päätöksenteon prosessiajatteluun. Rakenteinen kirjaaminen on kirjattua, yhdenmukaista informaatiota sähköisessä potilastietojärjestelmässä.
Opinnäytetyön tutkimus oli määrällinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoituja kyselylomakkeita, johon hoitajat vastasivat (N=90) kahden viikon aikana toukokuussa 2012. Tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS-sisällönanalyysillä. Vastausprosentti oli 60.
Kaikki vastaajat olivat käyttäneet Effica-tietojärjestelmää yli kuusi kuukautta, mutta osa vastaajista ei ollut saanut yhtään koulutusta rakenteiseen kirjaamiseen yli kuuden kuukauden käytönkään jälkeen. Positiivista oli, että hoitajat kokevat saavansa hyvin tukea kollegoiltaan rakenteisessa kirjaamisessa. Tulosten mukaan hoitohenkilöstö kokee, että rakenteinen kirjaaminen on edelleen aikaa vievää ja kirjaamiseen käytetty aika on pois potilastyöstä. Hoitoprosessiin liittyvät tiedot tulevat selkeästi esille enemmistön mielestä, mutta hoidon kokonaisuuden arvioinnissa rakenteisen kirjaamisen ei koeta tuovan helpotusta kuin murto-osalle. Potilasturvallisuus ja turvallinen hoito vaarantuvat, koska osa vastaajista ei päivitä potilaan hoitoon liittyviä tarpeita ajantasalle omassa työvuorossaan ja hoitajat ovat lukeneet puutteellisia hoitosuunnitelmia usein. Kukaan vastaajista ei kannattanut hiljaista raportointia, vaan sekä hiljaista että suullista raportointia yhdessä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kirjaamista tulisi kehittää tarjoamalla lisää koulutusta rakenteisesta kirjaamisesta. Kirjaamisen tasoa kehittämällä voitaisiin myös kehittää hiljaista raportointia.
Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen perustuu kansallisesti määriteltyihin hoitotyön ydintietoihin, kehitettyyn FinnCC-luokituskokonaisuuteen ja päätöksenteon prosessiajatteluun. Rakenteinen kirjaaminen on kirjattua, yhdenmukaista informaatiota sähköisessä potilastietojärjestelmässä.
Opinnäytetyön tutkimus oli määrällinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoituja kyselylomakkeita, johon hoitajat vastasivat (N=90) kahden viikon aikana toukokuussa 2012. Tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS-sisällönanalyysillä. Vastausprosentti oli 60.
Kaikki vastaajat olivat käyttäneet Effica-tietojärjestelmää yli kuusi kuukautta, mutta osa vastaajista ei ollut saanut yhtään koulutusta rakenteiseen kirjaamiseen yli kuuden kuukauden käytönkään jälkeen. Positiivista oli, että hoitajat kokevat saavansa hyvin tukea kollegoiltaan rakenteisessa kirjaamisessa. Tulosten mukaan hoitohenkilöstö kokee, että rakenteinen kirjaaminen on edelleen aikaa vievää ja kirjaamiseen käytetty aika on pois potilastyöstä. Hoitoprosessiin liittyvät tiedot tulevat selkeästi esille enemmistön mielestä, mutta hoidon kokonaisuuden arvioinnissa rakenteisen kirjaamisen ei koeta tuovan helpotusta kuin murto-osalle. Potilasturvallisuus ja turvallinen hoito vaarantuvat, koska osa vastaajista ei päivitä potilaan hoitoon liittyviä tarpeita ajantasalle omassa työvuorossaan ja hoitajat ovat lukeneet puutteellisia hoitosuunnitelmia usein. Kukaan vastaajista ei kannattanut hiljaista raportointia, vaan sekä hiljaista että suullista raportointia yhdessä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kirjaamista tulisi kehittää tarjoamalla lisää koulutusta rakenteisesta kirjaamisesta. Kirjaamisen tasoa kehittämällä voitaisiin myös kehittää hiljaista raportointia.