Seerumi- ja kokoverinäytteiden folaatin säilyvyys
Jägerroos, Sonja; Parvila, Riikka (2012)
Jägerroos, Sonja
Parvila, Riikka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112516366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112516366
Tiivistelmä
Tutkimuksen keskeisin tavoite oli tutkia ihmisen kokoveri- ja seeruminäytteiden folaatin säilyvyyttä. Näytteiden säilyvyyden ja oikeanlaisen käsittelyn tutkiminen on tärkeää, koska tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan parantaa laboratoriotutkimustulosten luotettavuutta. Nollanäytteet analysoitiin vuorokausi näytteenoton jälkeen, jonka jälkeen jokainen näyte jaettiin erotteluputkiin ja analysoitiin myöhemmin eri aikapisteissä. Eri aikapisteissä saatuja tuloksia verrattiin nollanäytteiden tuloksiin. Tutkimuksen toinen tavoite oli tutkia, säilyykö esikäsitellyn kokoverinäytteen folaattipitoisuus muuttumattomana kolmen tai viiden vuorokauden ajan pakastettuna. Yksi osa tutkimusta oli myös tutkia valon vaikutusta seerumin ja punasolujen folaattipitoisuuksiin. Analyysit suoritettiin ARCHITECT i2000SR analysaattorilla, jonka menetelmä perustuu immunokemialliseen mittausmenetelmään. Tutkimus tehtiin syksyllä 2012 Kirurgisen sairaalan laboratoriossa, joka on osa HUSLABia. Verinäytteitä kerättiin 30 vapaaehtoiselta. Jokaiselta vapaaehtoiselta kerättiin kaksi seerumi- ja kaksi kokoverinäytettä. Toinen seerumi- ja kokoverinäyte suojattiin valolta foliolla ja toinen ei. Kokoverinäytteistä mitattiin osatutkimuksena käytetyt hematokriittiarvot näytteenottopäivänä. Seuraavana päivänä kaikki näytteet analysoitiin ja saatiin nollanäytteiden tulokset. Jokaisen vapaaehtoisen toinen kokoverinäyte ja toinen seeruminäyte jaettiin kolmeen erotteluputkeen ja laitettiin säilytykseen jääkaappiin odottamaan analyysiä eri aikapisteissä kolmen, neljän ja viiden vuorokauden kuluttua. Toiset kokoverinäytteet esikäsiteltiin, jaettiin kukin kahteen mittausputkeen ja pakastettiin. Pakastetut esikäsitellyt näytteet analysoitiin kolmen ja viiden vuorokauden kuluttua nollanäytteiden analysoinnista. Tässä tutkimuksessa ei ilmennyt merkittävää eroa valolta suojattujen ja vastaavien valolta suojaamattomien näytteiden folaattipitoisuuksissa, kun valoaltistus kesti noin puolitoista tuntia. Tämän tutkimuksen mukaan esikäsiteltyjä kokoverinäytteitä ei voi pakastaa kolmea vuorokautta, sillä pakastuksen jälkeen tulokset ovat merkittävästi matalampia kuin nollanäytteiden tulokset. Seerumi- ja kokoverinäytteet voidaan säilyttää jääkaapissa jopa kuusi vuorokautta näytteenoton jälkeen.