Valmistusmenetelmien vaikutukset Zilga-rypäleviinien aistittavaan laatuun
Tuovinen, Tiina (2012)
Tuovinen, Tiina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112416269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112416269
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Viiniköynnöksien viljely on kasvanut viime vuosina Suomenkin leveyspiirillä ja markkinoilta löytyy useita kylmänkestäviä hybridiköynnöslajikkeita, jotka mahdollistavat niiden viljelyn avomaalla. Luonnollisena jatkeena rypäleiden kasvattamiselle, on rypäletuotteiden tuotekehitys tullut ajankohtaiseksi.
Työn tavoitteena oli selvittää erilaisten valmistusmenetelmien vaikutuksia Zilga-lajikkeesta valmistettujen rypäleviinien aistittavaan laatuun ja löytää sellainen menetelmä, joka tukisi sen lajikeominaisia piirteitä.
Lepaan viinitilalla valmistettiin kahdeksan eri tavoin prosessoitua viinierää vuoden 2011 aikana. Zilga-rypäleet saatiin Teollisuuden voimalta (TVO) Olkiluodosta, jossa rypäleet kasvavat lämmitetyssä maaperässä, jonka lämmityksessä hyödynnetään ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden lämpöä. Valmistusmenetelmien vaikutuksia rypäleestä valmistettujen viinien aistittavaan laatuun mitattiin kahdella aistinvaraisella arviointikerralla. Raatiin kuului 5 jäsentä, jotka antoivat numeerisia ja sanallisia arvioita viinieristä. Tulokset laskettiin toistojen keskiarvoina. Jälkimmäisellä arviointikerralla tutkittiin myös pullokypsytyksen vaikutuksia viinien aistittavaan laatuun.
Kaikki prosessointitavat sopivat Zilga-rypäleelle. Kylmänkestävät hybridiköynnöksissä kasvaneet rypäleet asettavat haasteita viinien valmistukselle niiden korkean happopitoisuuden ja alhaisen sokeripitoisuuden vuoksi. Näitä pitoisuuksia säätelemällä Zilgasta voidaan valmistaa hyvin erilaisia tuotteita ja aistinvaraiselta laadultaan kelvollisia pöytäviinejä. Kuukauden pullokypsytysaika oli lähes kaikille viinierille eduksi ja se oli myös riittävä aika tuomaan esiin viinien mahdolliset virheet.
Viiniköynnöksien viljely on kasvanut viime vuosina Suomenkin leveyspiirillä ja markkinoilta löytyy useita kylmänkestäviä hybridiköynnöslajikkeita, jotka mahdollistavat niiden viljelyn avomaalla. Luonnollisena jatkeena rypäleiden kasvattamiselle, on rypäletuotteiden tuotekehitys tullut ajankohtaiseksi.
Työn tavoitteena oli selvittää erilaisten valmistusmenetelmien vaikutuksia Zilga-lajikkeesta valmistettujen rypäleviinien aistittavaan laatuun ja löytää sellainen menetelmä, joka tukisi sen lajikeominaisia piirteitä.
Lepaan viinitilalla valmistettiin kahdeksan eri tavoin prosessoitua viinierää vuoden 2011 aikana. Zilga-rypäleet saatiin Teollisuuden voimalta (TVO) Olkiluodosta, jossa rypäleet kasvavat lämmitetyssä maaperässä, jonka lämmityksessä hyödynnetään ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden lämpöä. Valmistusmenetelmien vaikutuksia rypäleestä valmistettujen viinien aistittavaan laatuun mitattiin kahdella aistinvaraisella arviointikerralla. Raatiin kuului 5 jäsentä, jotka antoivat numeerisia ja sanallisia arvioita viinieristä. Tulokset laskettiin toistojen keskiarvoina. Jälkimmäisellä arviointikerralla tutkittiin myös pullokypsytyksen vaikutuksia viinien aistittavaan laatuun.
Kaikki prosessointitavat sopivat Zilga-rypäleelle. Kylmänkestävät hybridiköynnöksissä kasvaneet rypäleet asettavat haasteita viinien valmistukselle niiden korkean happopitoisuuden ja alhaisen sokeripitoisuuden vuoksi. Näitä pitoisuuksia säätelemällä Zilgasta voidaan valmistaa hyvin erilaisia tuotteita ja aistinvaraiselta laadultaan kelvollisia pöytäviinejä. Kuukauden pullokypsytysaika oli lähes kaikille viinierille eduksi ja se oli myös riittävä aika tuomaan esiin viinien mahdolliset virheet.