Pajunköydestä pajupilliin : Selvitys pajun käytöstä ja viljelystä Suomessa
Kotka, Marja-Liisa (2012)
Kotka, Marja-Liisa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112416265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112416265
Tiivistelmä
Työssä on tutustuttu hyvin yleiseen, kosteissa paikoissa kasvavaan pajuun ja sen yli 30 lajin levinneisyyteen Suomessa. Yleisimmät lajit, kuten kiiltolehtipaju, on levinnyt koko maahan, kun taas harvinaisemmat lajit kasvavat hyvin pienillä alueilla Etelä tai Pohjois-Suomessa.
Työssä on käyty läpi pajun käyttömuotoja lääkinnässä, punonnassa, askartelussa ja käyttöesineiden valmistuksessa. Pajun käyttö energialähteenä ja karjan rehuna on jätetty työstä pois. Työhön on koottu pajuun liittyviä vanhoja uskomuksia, tari-noita ja riittejä.
Työn tavoite on tutustua suomalaisiin pajutiloihin ja selvittää, onko pajun viljely kannattavaa. Puhelinhaastatteluilla ja käymällä pajutilalla selvisi, millaisia pajulajeja tiloilla viljellään. Ne ovat helposti punoutuvia, pitkiä ja taipuisia lajeja. Pajutilojen toimintaan tutustumalla selvisi myös, miten pienillä alueilla pajua viljellään. Tilojen koko on vain muutamia aareja ja korkeintaan neljä hehtaaria.
Pajun viljelyn haasteena on runsasluminen talvi, jolloin pajun kerääminen on hankalaa. Askartelupajun kysynnän vähäisyydestä johtuu, ettei pajun viljelyä kannata laajentaa. Se tulee pysymään harrastusmuotoisena. Pajutilojen kannattavuus perustuu muihin toimintoihin, kuten kurssien järjestämiseen. Tällä hetkellä kiinnostus näyttää olevan viherrakentamisen suuntaan.
Työssä on käyty läpi pajun käyttömuotoja lääkinnässä, punonnassa, askartelussa ja käyttöesineiden valmistuksessa. Pajun käyttö energialähteenä ja karjan rehuna on jätetty työstä pois. Työhön on koottu pajuun liittyviä vanhoja uskomuksia, tari-noita ja riittejä.
Työn tavoite on tutustua suomalaisiin pajutiloihin ja selvittää, onko pajun viljely kannattavaa. Puhelinhaastatteluilla ja käymällä pajutilalla selvisi, millaisia pajulajeja tiloilla viljellään. Ne ovat helposti punoutuvia, pitkiä ja taipuisia lajeja. Pajutilojen toimintaan tutustumalla selvisi myös, miten pienillä alueilla pajua viljellään. Tilojen koko on vain muutamia aareja ja korkeintaan neljä hehtaaria.
Pajun viljelyn haasteena on runsasluminen talvi, jolloin pajun kerääminen on hankalaa. Askartelupajun kysynnän vähäisyydestä johtuu, ettei pajun viljelyä kannata laajentaa. Se tulee pysymään harrastusmuotoisena. Pajutilojen kannattavuus perustuu muihin toimintoihin, kuten kurssien järjestämiseen. Tällä hetkellä kiinnostus näyttää olevan viherrakentamisen suuntaan.