Synnyttäjien saama ohjaus lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä
Huima, Kristina; Vuori, Tanja (2012)
Huima, Kristina
Vuori, Tanja
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316214
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää alakautta synnyttäneiden äitien tietämystä lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä. Halusimme selvittää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: millaista ohjausta synnyttäjät olivat saaneet raskausaikana ilokaasun, kipulääkkeiden, epiduraali - ja spinaalipuudutuksen sekä niiden yhdistelmän, paraservikaalipuudutuksen ja pudendaalipuudutuksen vaikutuksista synnyttäjään ja lapseen? Millainen ohjaus tuki synnyttäjää kipujen lievityksessä ja milloin oli sopiva ajankohta tiedon annolle? Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voidaan hyödyntää raskausaikana tapahtuvan ohjauksen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Tavoitteena oli, että tuloksia voidaan hyödyntää parantaessa suullista ja kirjallista ohjausta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusryhmän muodosti Kiurussa 22.2.–19.4 2012 aikana alakautta synnyttäneet äidit, jotka olivat käyttäneet lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä. Tutkimusaineisto (n= 77) kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2012. Vastaukset analysoitiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmalla. Vastausprosentti oli 77.
Opinnäytetyön tulosten mukaan eniten ohjausta oli saatu epiduraalipuudutuksesta, sen hyödyistä ja haitoista. Vähiten ohjausta oli saatu yhdistetyn spinaali- epiduraalipuudutuksen ja pudendaalipuudutuksen hyödyistä ja haitoista. Synnyttäjät pitivät suullista sekä kirjallista ohjausta erittäin tärkeänä ja sopivin ajankohta ohjaukselle oli loppuraskaus. Tutkimus osoitti, että ohjauksessa lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien hyödyistä ja haittavaikutuksista on parantamisen varaa. Suurin osa, 68,8 % vastaajista, piti lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä saatavaa ohjausta erittäin tärkeänä.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusryhmän muodosti Kiurussa 22.2.–19.4 2012 aikana alakautta synnyttäneet äidit, jotka olivat käyttäneet lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä. Tutkimusaineisto (n= 77) kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2012. Vastaukset analysoitiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmalla. Vastausprosentti oli 77.
Opinnäytetyön tulosten mukaan eniten ohjausta oli saatu epiduraalipuudutuksesta, sen hyödyistä ja haitoista. Vähiten ohjausta oli saatu yhdistetyn spinaali- epiduraalipuudutuksen ja pudendaalipuudutuksen hyödyistä ja haitoista. Synnyttäjät pitivät suullista sekä kirjallista ohjausta erittäin tärkeänä ja sopivin ajankohta ohjaukselle oli loppuraskaus. Tutkimus osoitti, että ohjauksessa lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien hyödyistä ja haittavaikutuksista on parantamisen varaa. Suurin osa, 68,8 % vastaajista, piti lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä saatavaa ohjausta erittäin tärkeänä.