Potilaan perifeerisen infuusiolääkityksen turvallisuus lääkkeenannon oikeellisuuden ja aseptiikan näkökulmasta
Rautajuuri, Jussi; Toivonen, Kaius (2012)
Rautajuuri, Jussi
Toivonen, Kaius
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112216073
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa, miten laskimonsisäinen perifeerinen lääkehoito toteutui yhteistyöosastolla sekä aseptiikan, että lääkkeen annon oikeellisuuden näkökulmasta. Yhteistyökumppanina oli HUS, HYKS, medisiininen tulosyksikkö, infektio- ja keuhkosairauksien klinikka sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyömme on osa potilasturvallisuuden tutkimus- ja kehittämishanketta, jonka tarkoitus on kartoittaa ja kehittää sairaanhoitajien laskimonsisäisen antibioottihoidon oikeellisuutta ja aseptiikkaa sekä kehittää optimimalli, jossa kuvataan laskimonsisäisen antibioottihoidon oikea annostus, anto potilaalle ja lääkkeen annon aseptisesti oikea toteutus osana hoidon turvallisuutta.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidulla havainnoinnilla kahtenatoista kertana,joiden ajallinen kesto oli 19 tuntia ja 45 minuuttia. Havainnointi kohdistui yhteistyöosaston sairaanhoitajien ja farmaseutin työskentelyyn lääkkeen valmistelussa ja antamisessa potilaalle. Havainnointivälineenä toimi opinnäytetyötämme varten laadittu lomake, johon havainnot kirjattiin.
Aineiston mukaan ilmeni puutteita käsidesinfioinnin tekniikassa, ajallisessa pituudessa ja tilanteissa, jolloin kädet olisivat pitäneet desinfioida. Infuusiojäännöstä havaittiin toisinaan niin lääkkeen antaessa kuin sen valmistelussa. Tiputusnopeus oli usein liian nopea ohjeisiin nähden. Valmistelu ja lääkkeen antaminen oli muuten pääasiassa virheetöntä. Tulokset viittaavat, että nämä asiat kannattaa erityisesti huomioida projektin seuraavissa vaiheissa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidulla havainnoinnilla kahtenatoista kertana,joiden ajallinen kesto oli 19 tuntia ja 45 minuuttia. Havainnointi kohdistui yhteistyöosaston sairaanhoitajien ja farmaseutin työskentelyyn lääkkeen valmistelussa ja antamisessa potilaalle. Havainnointivälineenä toimi opinnäytetyötämme varten laadittu lomake, johon havainnot kirjattiin.
Aineiston mukaan ilmeni puutteita käsidesinfioinnin tekniikassa, ajallisessa pituudessa ja tilanteissa, jolloin kädet olisivat pitäneet desinfioida. Infuusiojäännöstä havaittiin toisinaan niin lääkkeen antaessa kuin sen valmistelussa. Tiputusnopeus oli usein liian nopea ohjeisiin nähden. Valmistelu ja lääkkeen antaminen oli muuten pääasiassa virheetöntä. Tulokset viittaavat, että nämä asiat kannattaa erityisesti huomioida projektin seuraavissa vaiheissa.