RIITTÄVÄN HYVÄ HARJOITTELU : Diakonia-ammattikorkeakoulun Viittomakielentulkin koulutusohjelman harjoittelukäytäntöjen kehittäminen opiskelijoilta ja mentoreilta saatujen palautteiden pohjalta
Seppä, Pauliina (2012)
Seppä, Pauliina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112215975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112215975
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Seppä, Pauliina. RIITTÄVÄN HYVÄ HARJOITTELU. Diakonia-ammattikorkeakoulun Viittomakielentulkin koulutusohjelman harjoittelukäytäntöjen kehittäminen opiskelijoilta ja mentoreilta saatujen palautteiden pohjalta. Diak Länsi, Turku, syksy 2012, 103 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelma, Viittomakielentulkki (YAMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Diakin Viittomakielentulkin koulutusohjelmalle harjoittelukäytäntöjen kokonaisuus, joka olisi toimiva malli siitä, miten harjoittelut koulutusohjelmassa voisi järjestää. Harjoittelukäytäntöjen kehittäminen oli ajankohtaista, koska koulutusohjelmassa otettiin syksyllä 2011 käyttöön uusi opetussuunnitelma, jossa harjoitteluja on uudistettu. Lisäksi viittomakielialalla syksyllä 2010 toteutunut rakennemuutos, jossa tulkkauspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta Kelalle, muutti harjoittelujen järjestymistä, eivätkä kaikki vanhat käytännöt enää toimineet.
Harjoittelukäytäntöjen kehittämisen pohjaksi tutkittiin viittomakielen tulkkiopiskelijoiden kokemuksia harjoitteluista sekä kartoitettiin harjoittelun ohjaajien kokemuksia ja toiveita harjoitteluun liittyen. Aineisto koostui Diakin Viittomakielentulkin koulutusohjelman harjoittelujen opintokokonaisuuspalautteista vuosilta 2008 – 2011, joista tutkittiin harjoittelussa oppimista edistäviä asioita ja harjoittelujen kehittämistarpeita. Toinen aineisto koostui harjoittelun ohjaajien ja tulkkiopiskelijoiden keväällä 2012 pidetyn keskustelutilaisuuden havainnoinnista.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen, ja aineiston analyysissä käytettiin laadullista sisällön analyysiä. Tutkimustulosten pohjalta muodostettiin ja kehitettiin harjoittelukäytännöt ja lopuksi tehtiin suunnitelma niiden toteuttamiseksi.
Opinnäytetyön tutkimusosuuden päätuloksena oli selkeä tarve yhtenäisille harjoittelukäytännöille. Opiskelijoiden oppimista auttoi käytännön harjoittelu, mutta harjoittelupaikkojen saaminen oli vaikeaa ja harjoittelun ohjaus osin riittämätöntä. Työelämäohjaajat korostivat harjoitteluun hakemisen käytäntöjen ja opiskelijan ammatillisen asenteen tärkeyttä. Harjoittelukäytännöt koostettiin huomioiden sekä opiskelijoiden, harjoittelun ohjaajien että Diakin näkökulma, ja ne ovat heti toteutettavissa ja käyttöön otettavissa. Näin opinnäytetyön tavoite toteutui.
Opinnäytetyössä nostettiin esiin selkeän ja riittävän harjoittelun ohjauksen tärkeys koulutuspaikassa. Diakin Viittomakielentulkin koulutusohjelmassa tulisi tulevaisuudessa panostaa opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen enemmän. Koulutuksessa tulisi huomioida opiskelijan työelämätaitojen kehittymisen tukeminen, jotta harjoitteluun hakeminen helpottuisi ja opiskelijat sisäistäisivät ammatillisen asenteen ja toiminnan merkityksen. Diakin tuli panostaa entistä enemmän Viittomakielentulkin koulutusohjelman ja työelämän yhteistyöhön ja tiedonkulun parantamiseen.
Asiasanat: autenttiset oppimisympäristöt, harjoittelu, harjoittelukäytännöt, ohjaus, työssä oppiminen
Seppä, Pauliina. RIITTÄVÄN HYVÄ HARJOITTELU. Diakonia-ammattikorkeakoulun Viittomakielentulkin koulutusohjelman harjoittelukäytäntöjen kehittäminen opiskelijoilta ja mentoreilta saatujen palautteiden pohjalta. Diak Länsi, Turku, syksy 2012, 103 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelma, Viittomakielentulkki (YAMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Diakin Viittomakielentulkin koulutusohjelmalle harjoittelukäytäntöjen kokonaisuus, joka olisi toimiva malli siitä, miten harjoittelut koulutusohjelmassa voisi järjestää. Harjoittelukäytäntöjen kehittäminen oli ajankohtaista, koska koulutusohjelmassa otettiin syksyllä 2011 käyttöön uusi opetussuunnitelma, jossa harjoitteluja on uudistettu. Lisäksi viittomakielialalla syksyllä 2010 toteutunut rakennemuutos, jossa tulkkauspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta Kelalle, muutti harjoittelujen järjestymistä, eivätkä kaikki vanhat käytännöt enää toimineet.
Harjoittelukäytäntöjen kehittämisen pohjaksi tutkittiin viittomakielen tulkkiopiskelijoiden kokemuksia harjoitteluista sekä kartoitettiin harjoittelun ohjaajien kokemuksia ja toiveita harjoitteluun liittyen. Aineisto koostui Diakin Viittomakielentulkin koulutusohjelman harjoittelujen opintokokonaisuuspalautteista vuosilta 2008 – 2011, joista tutkittiin harjoittelussa oppimista edistäviä asioita ja harjoittelujen kehittämistarpeita. Toinen aineisto koostui harjoittelun ohjaajien ja tulkkiopiskelijoiden keväällä 2012 pidetyn keskustelutilaisuuden havainnoinnista.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen, ja aineiston analyysissä käytettiin laadullista sisällön analyysiä. Tutkimustulosten pohjalta muodostettiin ja kehitettiin harjoittelukäytännöt ja lopuksi tehtiin suunnitelma niiden toteuttamiseksi.
Opinnäytetyön tutkimusosuuden päätuloksena oli selkeä tarve yhtenäisille harjoittelukäytännöille. Opiskelijoiden oppimista auttoi käytännön harjoittelu, mutta harjoittelupaikkojen saaminen oli vaikeaa ja harjoittelun ohjaus osin riittämätöntä. Työelämäohjaajat korostivat harjoitteluun hakemisen käytäntöjen ja opiskelijan ammatillisen asenteen tärkeyttä. Harjoittelukäytännöt koostettiin huomioiden sekä opiskelijoiden, harjoittelun ohjaajien että Diakin näkökulma, ja ne ovat heti toteutettavissa ja käyttöön otettavissa. Näin opinnäytetyön tavoite toteutui.
Opinnäytetyössä nostettiin esiin selkeän ja riittävän harjoittelun ohjauksen tärkeys koulutuspaikassa. Diakin Viittomakielentulkin koulutusohjelmassa tulisi tulevaisuudessa panostaa opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen enemmän. Koulutuksessa tulisi huomioida opiskelijan työelämätaitojen kehittymisen tukeminen, jotta harjoitteluun hakeminen helpottuisi ja opiskelijat sisäistäisivät ammatillisen asenteen ja toiminnan merkityksen. Diakin tuli panostaa entistä enemmän Viittomakielentulkin koulutusohjelman ja työelämän yhteistyöhön ja tiedonkulun parantamiseen.
Asiasanat: autenttiset oppimisympäristöt, harjoittelu, harjoittelukäytännöt, ohjaus, työssä oppiminen