Hengellinen häpeä : Haastattelututkimus Kallaveden seurakunnan diakoniatyöntekijöiden kohtaamasta hengellisestä häpeästä
Pakanen, Maarit; Pietinen, Mervi (2012)
Pakanen, Maarit
Pietinen, Mervi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115869
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Pakanen, Maarit & Pietinen, Mervi. Hengellinen häpeä. Haastattelututkimus Kallaveden seurakunnan diakoniatyöntekijöiden kohtaamasta hengellisestä häpeästä. Pieksämäki, syksy 2012, 53 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)- diakonin virkakelpoisuus.
Tutkimuksessa kuvattiin hengellisen häpeän syntyä, sitä minkälaisena hengellinen häpeä näyttäytyy hengellisessä elämässä sekä sitä, miten häpeä vaikuttaa ihmisen hengelliseen elämään. Häpeää käsitellään diakoniatyön havaintojen ja kokemusten perusteella sen vaikutuksesta seurakuntalaisten hengelliseen elämään.
Tutkimus on menetelmältään laadullinen ja tutkimusotteena käytettiin sisällönanalyysiä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Diakoniatyöntekijöiden haastattelut nauhoitettiin ja saatu aineisto jaettiin kokoaviin sisältökategorioihin, jotka ilmensivät tutkimusongelmia. Kallaveden seurakunnassa haastateltavia diakoniatyöntekijöitä oli seitsemän. Myös diakoniatyöstä vastaavaan teologia haastateltiin. Haastattelun osallistumisprosentti oli 100.
Tutkimuksen tuloksena saatiin kuvaus hengellisen häpeän synnystä sekä kuvaus siitä, minkälaisena häpeä näyttäytyy yksilön hengellisessä elämässä. Häpeän syntyyn näyttivät vaikuttavan lapsuudessa ja myöhemmässä elämässä tapahtuneet vaikeat kokemukset, seksuaalisuus sekä negatiiviset hengelliset kokemukset. Hengellinen häpeä näytti puolestaan vaikuttavan ihmisen jumalasuhteeseen, ihmissuhteisiin sekä suhteisiin uskonnollisten yhteisöjen kanssa.
Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietämystä ilmiöstä hengellinen häpeä. Ilmiötä on tähän asti tutkittu varsin vähän. Tutkimuksen tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää siinä, miten tulevaisuudessa kirkon toimintamuodoissa, kuten sielunhoidossa ja asiakaskohtaamisissa, häpeä tunnistetaan sekä siinä, miten häpeäidentiteetin omaavia voitaisiin auttaa.
Asiasanat: häpeä, häpeän synty, hengellinen häpeä, jumalasuhde, ihmissuhteet, uskonyhteisö, laadullinen tutkimus
Pakanen, Maarit & Pietinen, Mervi. Hengellinen häpeä. Haastattelututkimus Kallaveden seurakunnan diakoniatyöntekijöiden kohtaamasta hengellisestä häpeästä. Pieksämäki, syksy 2012, 53 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)- diakonin virkakelpoisuus.
Tutkimuksessa kuvattiin hengellisen häpeän syntyä, sitä minkälaisena hengellinen häpeä näyttäytyy hengellisessä elämässä sekä sitä, miten häpeä vaikuttaa ihmisen hengelliseen elämään. Häpeää käsitellään diakoniatyön havaintojen ja kokemusten perusteella sen vaikutuksesta seurakuntalaisten hengelliseen elämään.
Tutkimus on menetelmältään laadullinen ja tutkimusotteena käytettiin sisällönanalyysiä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Diakoniatyöntekijöiden haastattelut nauhoitettiin ja saatu aineisto jaettiin kokoaviin sisältökategorioihin, jotka ilmensivät tutkimusongelmia. Kallaveden seurakunnassa haastateltavia diakoniatyöntekijöitä oli seitsemän. Myös diakoniatyöstä vastaavaan teologia haastateltiin. Haastattelun osallistumisprosentti oli 100.
Tutkimuksen tuloksena saatiin kuvaus hengellisen häpeän synnystä sekä kuvaus siitä, minkälaisena häpeä näyttäytyy yksilön hengellisessä elämässä. Häpeän syntyyn näyttivät vaikuttavan lapsuudessa ja myöhemmässä elämässä tapahtuneet vaikeat kokemukset, seksuaalisuus sekä negatiiviset hengelliset kokemukset. Hengellinen häpeä näytti puolestaan vaikuttavan ihmisen jumalasuhteeseen, ihmissuhteisiin sekä suhteisiin uskonnollisten yhteisöjen kanssa.
Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietämystä ilmiöstä hengellinen häpeä. Ilmiötä on tähän asti tutkittu varsin vähän. Tutkimuksen tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää siinä, miten tulevaisuudessa kirkon toimintamuodoissa, kuten sielunhoidossa ja asiakaskohtaamisissa, häpeä tunnistetaan sekä siinä, miten häpeäidentiteetin omaavia voitaisiin auttaa.
Asiasanat: häpeä, häpeän synty, hengellinen häpeä, jumalasuhde, ihmissuhteet, uskonyhteisö, laadullinen tutkimus