Laajat terveystarkastukset neuvolassa : terveydenhoitajien kokemuksia terveystarkastuksista
Honkanen, Tiina (2012)
Honkanen, Tiina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015746
Tiivistelmä
Helsingin kaupungin äitiys- ja lastenneuvolat siirtyivät käyttämään Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti laajoja terveystarkastuksia vuoden 2011 alusta. Muutoksen myötä terveydenhoitajien työnkuvaan tuli laaja-alaisempia tehtäviä ja vaatimuksia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Helsingin kaupungin neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien kokemuksia ja asiakaslähtöistä osaamista laajoissa terveystarkastuksissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhoitajien asiakaslähtöisen osaamisen vahvistamiselle ja laajojen terveystarkastusten edelleen kehittämiselle. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin kaupungin neuvoloissa työskenteleviltä terveydenhoitajilta (n=6) teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat terveydenhoitajien työskentelevän pääasiassa perhelähtöisesti. Terveydenhoitajat olivat kokeneet laajat terveystarkastukset yleisesti myönteisinä käytäntöinä, vaikka ne olivat vaatineet enemmän aikaa kuin normaalit vastaanotot. Laadukkuuden turvaamiseksi aika- ja henkilöresursseja kaivattiin lisää. Neljä -vuotiaiden seulonnat olivat aikaistuneet. Terveydenhoitajien mielestä työkokemuksella, alueen tuntemisella ja pitempiaikaisella suhteella perheen parissa oli positiivinen vaikutus koko perheen hyvinvointiin. Terveydenhoitajat pitivät tärkeinä ominaisuuksinaan kuuntelemisen, keskustelemisen ja vuorovaikutuksen taitoja. Voimavaralomakkeet oli koettu hyväksi keskustelun avaajina sekä niiden oli huomattu syventäneen ja monipuolistaneen keskustelun aiheita. Ulkomaalaisten henkiseen tukemiseen toivottiin lisää uusia työvälineitä.
Terveydenhoitajat kaipasivat lisää koulutusta erityisesti parisuhteen ja vanhemmuuden tukemiseen. Tietoa kaivattiin lapsiperheiden arjesta, lapsen kehityksestä ja käytännön teknisistä taidoista ja tiedoista. Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa on keskeistä nykypäivän neuvolatyössä, jonka vuoksi terveydenhoitajat pitivät tärkeinä säännöllisiä tapaamisia eri asiantuntijoiden kanssa. Johdon puolelta toivottiin enemmän arvostusta ja tukea työlle, sillä työskentely laajoissa terveystarkastuksissa ei ollut pelkkää suorittamista.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että asetuksen mukaista perheiden terveyden edistämistä, ongelmien varhaista puuttumista, avunsaannin mahdollisuutta ja perheen tukemista olisi edelleen vahvistettava. Toimintaympäristön tulisi tarjota mahdollisuudet näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseen. Terveydenhoitajien työssä jaksamisen kannalta olisi tarpeen selvittää ajankäytön ja resurssien ongelmia. Kuinka niistä on selvitty ja minkälaista tukea olisi tarvittu. Jatkossa laajojen terveystarkastusten toimivuutta olisi hyvä myös selvittää perheiden näkökulmasta. Miten perheet ovat laajat terveystarkastukset kokeneet ja miten uudet toimintatavat ovat helpottaneet keskustelua sekä tuen saantia vaikeistakin asioista terveydenhoitajien kanssa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Helsingin kaupungin neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien kokemuksia ja asiakaslähtöistä osaamista laajoissa terveystarkastuksissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhoitajien asiakaslähtöisen osaamisen vahvistamiselle ja laajojen terveystarkastusten edelleen kehittämiselle. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin kaupungin neuvoloissa työskenteleviltä terveydenhoitajilta (n=6) teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat terveydenhoitajien työskentelevän pääasiassa perhelähtöisesti. Terveydenhoitajat olivat kokeneet laajat terveystarkastukset yleisesti myönteisinä käytäntöinä, vaikka ne olivat vaatineet enemmän aikaa kuin normaalit vastaanotot. Laadukkuuden turvaamiseksi aika- ja henkilöresursseja kaivattiin lisää. Neljä -vuotiaiden seulonnat olivat aikaistuneet. Terveydenhoitajien mielestä työkokemuksella, alueen tuntemisella ja pitempiaikaisella suhteella perheen parissa oli positiivinen vaikutus koko perheen hyvinvointiin. Terveydenhoitajat pitivät tärkeinä ominaisuuksinaan kuuntelemisen, keskustelemisen ja vuorovaikutuksen taitoja. Voimavaralomakkeet oli koettu hyväksi keskustelun avaajina sekä niiden oli huomattu syventäneen ja monipuolistaneen keskustelun aiheita. Ulkomaalaisten henkiseen tukemiseen toivottiin lisää uusia työvälineitä.
Terveydenhoitajat kaipasivat lisää koulutusta erityisesti parisuhteen ja vanhemmuuden tukemiseen. Tietoa kaivattiin lapsiperheiden arjesta, lapsen kehityksestä ja käytännön teknisistä taidoista ja tiedoista. Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa on keskeistä nykypäivän neuvolatyössä, jonka vuoksi terveydenhoitajat pitivät tärkeinä säännöllisiä tapaamisia eri asiantuntijoiden kanssa. Johdon puolelta toivottiin enemmän arvostusta ja tukea työlle, sillä työskentely laajoissa terveystarkastuksissa ei ollut pelkkää suorittamista.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että asetuksen mukaista perheiden terveyden edistämistä, ongelmien varhaista puuttumista, avunsaannin mahdollisuutta ja perheen tukemista olisi edelleen vahvistettava. Toimintaympäristön tulisi tarjota mahdollisuudet näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseen. Terveydenhoitajien työssä jaksamisen kannalta olisi tarpeen selvittää ajankäytön ja resurssien ongelmia. Kuinka niistä on selvitty ja minkälaista tukea olisi tarvittu. Jatkossa laajojen terveystarkastusten toimivuutta olisi hyvä myös selvittää perheiden näkökulmasta. Miten perheet ovat laajat terveystarkastukset kokeneet ja miten uudet toimintatavat ovat helpottaneet keskustelua sekä tuen saantia vaikeistakin asioista terveydenhoitajien kanssa.