Hyvä näönseulontatapa : lasten näönseulonta optometrian koulutusohjelmassa
Nyman, Jani; Rautio, Eevakaisa (2012)
Nyman, Jani
Rautio, Eevakaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015725
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hyvän näönseulontakäytännön vaatimukset. Tutkimuskohteena oli näönseulontojen teko peruskoululaisille osana optometrian koulutusohjelman opintojaksoa. Näönseulontojen tarkoituksena on löytää silmälasikorjausta tarvitsevat lapset ja nuoret helppojen sekä nopeiden testien avulla. Tämän opinnäytetyön avulla pyrittiin selvittämään paras tapa luoda toimiva näönseulontajärjestelmä Metropolia ammattikorkeakoulun optometrian koulutusohjelman ja Helsingin peruskoulujen välille jatkoa varten, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista koota Helsingin peruskouluissa tehdyt näönseulonnat yhteen julkiseksi työksi.
Tietoperustana työssä ovat lapsen näön kehittyminen ja näönseulonnan käytänteet. Teoriaosassa selvitetään näönseulonnan periaatteita, testejä ja jatkotoimenpiteitä. Työn tutkimusote on sekä määrällinen että laadullinen. Empiriaosassa selvitetään strukturoituja ja avoimia kysymyksiä sisältävän kyselytutkimuksen avulla opiskelijoiden mielipiteitä näönseulonnoista, jotka he suorittivat osana keväällä 2012 järjestettyä opintojaksoa. Lisäksi haastateltiin kouluterveydenhoitajaa yhdestä peruskoulusta, jossa näönseulontoja oli toteutettu.
Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä, että tärkeimpiä näönseulontoihin liittyviä kehityskohteita ovat näönseulojien ohjeistuksen selkeytys sekä yhtenäisen ja toimivan näönseulontakäytännön luominen. Terveydenhoitajan haastattelun perusteella myös koulut haluavat luoda toimivan ja jatkuvan näönseulontajärjestelmän. Säännöllistä lasten näön kartoitusta pidettiin kouluissakin erittäin tärkeänä.
Kaikki näönseulonnassa käytettävät testit sekä näönseulontapisteen vaatimukset on käytävä perusteellisesti läpi opintojaksolla, johon näönseulonnat sisältyvät. Tutkimusrunko näönseulonnoissa tulee olla kaikilla sama ja kriteerit jatkotutkimuksiin lähettämisestä yhtenäiset. Jatkotutkimusehdotuksena näimme laajan tutkimuksen tekemisen Helsingin koululaisten näöstä uuden näönseulontajärjestelmän avulla kerättyjen tietojen pohjalta.
Tietoperustana työssä ovat lapsen näön kehittyminen ja näönseulonnan käytänteet. Teoriaosassa selvitetään näönseulonnan periaatteita, testejä ja jatkotoimenpiteitä. Työn tutkimusote on sekä määrällinen että laadullinen. Empiriaosassa selvitetään strukturoituja ja avoimia kysymyksiä sisältävän kyselytutkimuksen avulla opiskelijoiden mielipiteitä näönseulonnoista, jotka he suorittivat osana keväällä 2012 järjestettyä opintojaksoa. Lisäksi haastateltiin kouluterveydenhoitajaa yhdestä peruskoulusta, jossa näönseulontoja oli toteutettu.
Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä, että tärkeimpiä näönseulontoihin liittyviä kehityskohteita ovat näönseulojien ohjeistuksen selkeytys sekä yhtenäisen ja toimivan näönseulontakäytännön luominen. Terveydenhoitajan haastattelun perusteella myös koulut haluavat luoda toimivan ja jatkuvan näönseulontajärjestelmän. Säännöllistä lasten näön kartoitusta pidettiin kouluissakin erittäin tärkeänä.
Kaikki näönseulonnassa käytettävät testit sekä näönseulontapisteen vaatimukset on käytävä perusteellisesti läpi opintojaksolla, johon näönseulonnat sisältyvät. Tutkimusrunko näönseulonnoissa tulee olla kaikilla sama ja kriteerit jatkotutkimuksiin lähettämisestä yhtenäiset. Jatkotutkimusehdotuksena näimme laajan tutkimuksen tekemisen Helsingin koululaisten näöstä uuden näönseulontajärjestelmän avulla kerättyjen tietojen pohjalta.