Lasten osallisuuden kokemuksia päiväkodissa
Niemi, Ansa; Pietilä, Iina (2012)
Niemi, Ansa
Pietilä, Iina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111915523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111915523
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää lasten omia osallisuuden kokemuksia päiväkodissa. Työssä halusimme tuoda erityisesti lasten omat äänet kuuluviin. Tutkimuskysymyksemme olivat, miten lapset kokevat oman osallisuutensa toteutuvan päiväkodissa sekä mihin asioihin lapset saavat vaikuttaa päiväkodissa. Toivomme, että työmme lisäisi päiväkotien henkilökunnan tietoa lasten osallisuuden kokemuksista.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sadutusta sekä puolistrukturoitua haastattelua. Aineisto kerättiin kahdessa helsinkiläispäiväkodissa. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen lasta, jotka olivat iältään 4-6–vuotiaita. Aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimi Leena Turjan teoria lasten osallisuuden moniulotteisuudesta.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että lapset pitivät päiväkotia turvallisena ja viihtyisänä paikkana. Lapset kertoivat tulevansa sinne mielellään ja erityisen tärkeinä he pitivät siellä olevia kavereitaan. Leikki koettiin asiana, johon lapset pääsivät parhaiten vaikuttamaan. Tuloksista selvisi, että osa lapsista oli päässyt lastenkokouksissa suunnittelemaan kevätjuhlia. Lasten vastauksissa esiintyi myös tilanteita, jolloin toiminta oli aikuislähtöistä. Aikuiset koettiin monesti kiireisiksi, jolloin lapset eivät päässeet keskustelemaan heidän kanssaan niin usein kuin olisivat halunneet. Lapset olivat myös yksimielisiä siitä, että aikuiset päättivät päiväkodin säännöistä.
Lasten osallisuuden kokemukset vaihtelevat osattomuudesta osallisuuteen. Parhaiten lapset pääsevät päiväkodissa vaikuttamaan henkilökohtaisiin ja keskinäisiin asioihinsa. Osalla lapsista on myös kokemusta laajempaan yhteisöön vaikuttamisesta. Osallisuuden kokemista heikentävät tilanteet, joissa lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus on puutteellista. Varhaiskasvatushenkilöstön tulisikin kuulla lapsia, olla sensitiivisempiä heidän viesteilleen sekä ottaa lapset mukaan toiminnan suunnitteluun. Toivomme päiväkotien kiinnittävän entistä enemmän huomiota lasten kuulemiseen, sillä osallisuudella on monia positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sadutusta sekä puolistrukturoitua haastattelua. Aineisto kerättiin kahdessa helsinkiläispäiväkodissa. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen lasta, jotka olivat iältään 4-6–vuotiaita. Aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimi Leena Turjan teoria lasten osallisuuden moniulotteisuudesta.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että lapset pitivät päiväkotia turvallisena ja viihtyisänä paikkana. Lapset kertoivat tulevansa sinne mielellään ja erityisen tärkeinä he pitivät siellä olevia kavereitaan. Leikki koettiin asiana, johon lapset pääsivät parhaiten vaikuttamaan. Tuloksista selvisi, että osa lapsista oli päässyt lastenkokouksissa suunnittelemaan kevätjuhlia. Lasten vastauksissa esiintyi myös tilanteita, jolloin toiminta oli aikuislähtöistä. Aikuiset koettiin monesti kiireisiksi, jolloin lapset eivät päässeet keskustelemaan heidän kanssaan niin usein kuin olisivat halunneet. Lapset olivat myös yksimielisiä siitä, että aikuiset päättivät päiväkodin säännöistä.
Lasten osallisuuden kokemukset vaihtelevat osattomuudesta osallisuuteen. Parhaiten lapset pääsevät päiväkodissa vaikuttamaan henkilökohtaisiin ja keskinäisiin asioihinsa. Osalla lapsista on myös kokemusta laajempaan yhteisöön vaikuttamisesta. Osallisuuden kokemista heikentävät tilanteet, joissa lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus on puutteellista. Varhaiskasvatushenkilöstön tulisikin kuulla lapsia, olla sensitiivisempiä heidän viesteilleen sekä ottaa lapset mukaan toiminnan suunnitteluun. Toivomme päiväkotien kiinnittävän entistä enemmän huomiota lasten kuulemiseen, sillä osallisuudella on monia positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen.