Hemodialyysipotilaiden kokemuksia omahoidon ohjauksesta
Kenttä, Saara; Turtinen, Tiina (2012)
Kenttä, Saara
Turtinen, Tiina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111815495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111815495
Tiivistelmä
Painopiste pitkäaikaissairauksissa on siirtymässä yhä enenevässä määrin potilaslähtöiseksi omahoidon tukemiseksi. Viime vuosina on saatu uutta tieteellistä näyttöä siitä, että omahoito on tehokasta sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä sekä elämäntapojen kohentamisessa. Munuaispotilaiden määrä on viimeisten 10 vuoden aikana puolitoista kertaistunut ja kasvun odotetaan jatkuvan. Tämä edellyttää kaikkien muiden resurssien ohella aktiivisempaa omahoitoa.
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Oulun yliopistollisen sairaalan munuaisosasto. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla osaston hemodialyysipotilaiden kokemuksia saamastaan omahoitoa tuke-vasta ohjauksesta ja kannustuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli, että sairaanhoitajilla on enemmän tietoa potilaiden ohjauskokemuksista ja toiveista. Näin sairaanhoitajilla on mahdollista kehittää omahoidon ohjausta ja sitä kautta edistää potilaiden elämänlaatua, motivaatiota ja kiinnostusta omasta terveydentilasta ja hoidosta.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea hemodialyysipotilasta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tulosten pääluokat olivat motivointi ohjauksen välineenä, moniammatillisuus potilaan ohjauksen tukena, tarpeenmukainen ohjaus, sisällöllisesti monipuolinen ohjaus sekä omahoidon ohjauksen tarpeet ja kehittämisehdotukset. Haastateltavat olivat yleisesti tyytyväisiä saamaansa omahoidon ohjaukseen ja kannustukseen. He kokivat hallitsevansa lääkehoidon hyvin, mutta munuaispotilaan ravitsemuksen toteuttamisen he kokivat haastavaksi. Sairaanhoitajien ohjaustoiminnassa kehitettäviksi osa-alueiksi muodostuivat ravitsemusohjaus ja elintapamuu-toksiin kannustaminen. Lisäksi toivottiin potilaan mielipiteen parempaa huomiointia. Kokonaisuudessaan tuloksista kävi ilmi, että sairaanhoitajien omahoidon ohjausosaaminen oli hyvää.
Tutkimus osoitti sen, että potilailla on jatkuva ohjaustarve, joten sairaanhoitajien tulisi pitää yllä omaa ohjausosaamistaan. Lisäksi hoitajille tulee tarjota säännöllisesti ohjauskoulutusta. Mielestämme jatkossa voisi tutkia, millaiseksi osaston sairaanhoitajat kokevat oman ohjausosaamisensa. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, mitkä asiat munuaispotilaiden mielestä ovat avainasemassa pitkäaikaissairauden kanssa jaksamisessa ja hoitoon sitoutumisessa.
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Oulun yliopistollisen sairaalan munuaisosasto. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla osaston hemodialyysipotilaiden kokemuksia saamastaan omahoitoa tuke-vasta ohjauksesta ja kannustuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli, että sairaanhoitajilla on enemmän tietoa potilaiden ohjauskokemuksista ja toiveista. Näin sairaanhoitajilla on mahdollista kehittää omahoidon ohjausta ja sitä kautta edistää potilaiden elämänlaatua, motivaatiota ja kiinnostusta omasta terveydentilasta ja hoidosta.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea hemodialyysipotilasta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tulosten pääluokat olivat motivointi ohjauksen välineenä, moniammatillisuus potilaan ohjauksen tukena, tarpeenmukainen ohjaus, sisällöllisesti monipuolinen ohjaus sekä omahoidon ohjauksen tarpeet ja kehittämisehdotukset. Haastateltavat olivat yleisesti tyytyväisiä saamaansa omahoidon ohjaukseen ja kannustukseen. He kokivat hallitsevansa lääkehoidon hyvin, mutta munuaispotilaan ravitsemuksen toteuttamisen he kokivat haastavaksi. Sairaanhoitajien ohjaustoiminnassa kehitettäviksi osa-alueiksi muodostuivat ravitsemusohjaus ja elintapamuu-toksiin kannustaminen. Lisäksi toivottiin potilaan mielipiteen parempaa huomiointia. Kokonaisuudessaan tuloksista kävi ilmi, että sairaanhoitajien omahoidon ohjausosaaminen oli hyvää.
Tutkimus osoitti sen, että potilailla on jatkuva ohjaustarve, joten sairaanhoitajien tulisi pitää yllä omaa ohjausosaamistaan. Lisäksi hoitajille tulee tarjota säännöllisesti ohjauskoulutusta. Mielestämme jatkossa voisi tutkia, millaiseksi osaston sairaanhoitajat kokevat oman ohjausosaamisensa. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, mitkä asiat munuaispotilaiden mielestä ovat avainasemassa pitkäaikaissairauden kanssa jaksamisessa ja hoitoon sitoutumisessa.