Vammaisten lasten perheiden valtaistuminen : tilapäishoito osana vammaissosiaalityötä
Putkonen, Siru (2012)
Putkonen, Siru
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111615444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111615444
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille espoolaisten vammaisten lasten perheiden arkielämää muutaman perheen osalta. Tarkoituksena on avata heidän näkökulmaansa yhteiskunnan tarjoaman tuen suhteen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat näkemykset ja toiveet vammaispalvelujen ja tilapäishoidon järjestämisestä. Työ koskee perheitä, joissa on alle 18-vuotias vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi ilman kehitysvammaisuutta tai autisminkirjon ominaisuuksia. Tarkoituksena on saada käsitys siitä tukeeko perheen saamat palvelut perheenjäsenten valtaistumista.
Tutkimus suoritettiin teemahaastattelumenetelmää käyttäen neljän vammaisen lapsen perheen vanhempaa haastatellen. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli ekokulttuurinen teoria. Ekokulttuurisen teorian lähtökohtana on ajatus siitä, että vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita määrittelemään lapsensa ja perheensä arkea sekä tuen tarvetta.
Perheet toivat selkeästi esille tilapäishoidon tarpeen ja ottivat monipuolisesti kantaa yhteiskunnalta saamaansa tukeen. Perheet kokivat, että heidän tarpeitaan ja näkemyksiään ei usein arvostettu tai kuunneltu. Valtaistumisen kokemisen esteenä perheet näkivät auttamistahojen hajanaisuuden, omien voimavarojen puutteen ja työntekijöiden ymmärtämättömyyden perheen todellisia tarpeita kohtaan.
Perheissä on paljon, sen yhtenäisyyttä lisäävää, voimaa. Tämän voiman hyödyntäminen perheen valtaistumisen tukemisessa on jäänyt usein vammaistyössä taka-alalle. Perheet toivoivat tarpeidensa kuulemista ja toiveidensa kuuntelemista enemmän. Tämä voitaisiin ottaa palvelusuunnittelussa paremmin huomioon. Tilapäishoidon toteuttamisessa on olemassa useita vaihtoehtoja, kun perheen toiveet otetaan huomioon, on perheenjäsenillä mahdollisuus virkistyä ja kerätä voimia perheen vaativaan arkeen. Valtaistuminen johtaa kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnin kasvuun ja yhteiskunnan voimavarojen parempaan hyödyntämiseen.
Tutkimus suoritettiin teemahaastattelumenetelmää käyttäen neljän vammaisen lapsen perheen vanhempaa haastatellen. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli ekokulttuurinen teoria. Ekokulttuurisen teorian lähtökohtana on ajatus siitä, että vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita määrittelemään lapsensa ja perheensä arkea sekä tuen tarvetta.
Perheet toivat selkeästi esille tilapäishoidon tarpeen ja ottivat monipuolisesti kantaa yhteiskunnalta saamaansa tukeen. Perheet kokivat, että heidän tarpeitaan ja näkemyksiään ei usein arvostettu tai kuunneltu. Valtaistumisen kokemisen esteenä perheet näkivät auttamistahojen hajanaisuuden, omien voimavarojen puutteen ja työntekijöiden ymmärtämättömyyden perheen todellisia tarpeita kohtaan.
Perheissä on paljon, sen yhtenäisyyttä lisäävää, voimaa. Tämän voiman hyödyntäminen perheen valtaistumisen tukemisessa on jäänyt usein vammaistyössä taka-alalle. Perheet toivoivat tarpeidensa kuulemista ja toiveidensa kuuntelemista enemmän. Tämä voitaisiin ottaa palvelusuunnittelussa paremmin huomioon. Tilapäishoidon toteuttamisessa on olemassa useita vaihtoehtoja, kun perheen toiveet otetaan huomioon, on perheenjäsenillä mahdollisuus virkistyä ja kerätä voimia perheen vaativaan arkeen. Valtaistuminen johtaa kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnin kasvuun ja yhteiskunnan voimavarojen parempaan hyödyntämiseen.