Selän liikekontrolliharjoittelu liikesensoriin perustuvalla pelikonsolilla
Vauhkonen, Elisa; Janhunen, Ritva; Putus, Petra; Rahkonen, Vili (2012)
Vauhkonen, Elisa
Janhunen, Ritva
Putus, Petra
Rahkonen, Vili
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111115096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111115096
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako kahdeksan viikon kotiharjoittelu liikesensoriin perustuvalla pelikonsolilla alaselkäoireisen henkilön alaselän liikekontrolliin, tasapainoon sekä harjoittelumotivaatioon.
Työ toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin selkävastaanoton ja sen asiakkaiden kanssa. Xbox 360 -pelikonsolit, Kinectit sekä pelit olivat lainassa Expert Karhunpesästä Kotkasta. Mittaukset suoritettiin Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa.
Otanta suoritettiin EKSOTEn selkävastaanotolla vuonna 2011 käyneistä asiakkaista. Tutkimukseen kutsuttiin kirjeellä 80 sisäänottokriteerit täyttänyttä henkilöä, joista 9 ilmoittautui tutkimukseen. Tutkimukseen osallistui henkilöitä, joilla oli epäspesifi alaselkäkipu (N=8). Tutkimuksen aikana tutkimushenkilökato oli 2 henkilöä (25 %), yksi kummastakin ryhmästä. Tutkimuksessa mitattiin tutkimushenkilöiden staattista ja dynaamista tasapainoa Metiturin Good Balancella sekä liikekontrollia kahdella Hannu Luomajoen (2010) väitöskirjassa esitetyllä testillä.
Interventiojakso suoritettiin kahdeksan viikon kotiharjoitteluna pelikonsolilla. Tutkimuksessa ei saatu tilastollisesti merkitsevää (p<0,05) eroa koe- ja kontrolliryhmän välillä. Tutkimuksen tulokset eivät ole pienen otoskoon vuoksi yleistettävissä. Tutkimukseen vaikutti intervention ajankohta, joka sattui lomakaudeksi. Tulokset eivät ole luotettavia, koska koeryhmäläiset eivät harjoitelleet neljää tuntia viikossa kahdeksan viikon ajan. Kontrolliryhmäläisten harjoittelu interventiojakson aikana olisi täytynyt ohjeistaa paremmin.
Kahdeksan viikon kotiharjoittelulla liikesensoriin perustuvalla pelikonsolilla ei saatu tilastollisesti merkitsevää eroa alaselkäoireisen henkilön alaselän liikekontrolliin, tasapainoon eikä harjoittelumotivaatioon.
Jatkotutkimuksessa voisi selvittää tasapainon hallinnan muutoksia esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien tai ikääntyvien asiakkaiden fysioterapiassa. Selän liikekontrollin tutkiminen niin, että tutkittavilla olisi harjoittelun aikana painetekstiilit käytössä, antaisi myös uutta tietoa siitä miten tuntoaistin aktivoiminen vaikuttaisi liikekontrolliin. Selän liikekontrollihäiriön osalta primitiiviheijasteiden vaikutuksesta liikekontrolliin, lihastonukseen ja kipuun olisi myös hyvä saada lisätietoa tutkimuksen avulla.
Työ toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin selkävastaanoton ja sen asiakkaiden kanssa. Xbox 360 -pelikonsolit, Kinectit sekä pelit olivat lainassa Expert Karhunpesästä Kotkasta. Mittaukset suoritettiin Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa.
Otanta suoritettiin EKSOTEn selkävastaanotolla vuonna 2011 käyneistä asiakkaista. Tutkimukseen kutsuttiin kirjeellä 80 sisäänottokriteerit täyttänyttä henkilöä, joista 9 ilmoittautui tutkimukseen. Tutkimukseen osallistui henkilöitä, joilla oli epäspesifi alaselkäkipu (N=8). Tutkimuksen aikana tutkimushenkilökato oli 2 henkilöä (25 %), yksi kummastakin ryhmästä. Tutkimuksessa mitattiin tutkimushenkilöiden staattista ja dynaamista tasapainoa Metiturin Good Balancella sekä liikekontrollia kahdella Hannu Luomajoen (2010) väitöskirjassa esitetyllä testillä.
Interventiojakso suoritettiin kahdeksan viikon kotiharjoitteluna pelikonsolilla. Tutkimuksessa ei saatu tilastollisesti merkitsevää (p<0,05) eroa koe- ja kontrolliryhmän välillä. Tutkimuksen tulokset eivät ole pienen otoskoon vuoksi yleistettävissä. Tutkimukseen vaikutti intervention ajankohta, joka sattui lomakaudeksi. Tulokset eivät ole luotettavia, koska koeryhmäläiset eivät harjoitelleet neljää tuntia viikossa kahdeksan viikon ajan. Kontrolliryhmäläisten harjoittelu interventiojakson aikana olisi täytynyt ohjeistaa paremmin.
Kahdeksan viikon kotiharjoittelulla liikesensoriin perustuvalla pelikonsolilla ei saatu tilastollisesti merkitsevää eroa alaselkäoireisen henkilön alaselän liikekontrolliin, tasapainoon eikä harjoittelumotivaatioon.
Jatkotutkimuksessa voisi selvittää tasapainon hallinnan muutoksia esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien tai ikääntyvien asiakkaiden fysioterapiassa. Selän liikekontrollin tutkiminen niin, että tutkittavilla olisi harjoittelun aikana painetekstiilit käytössä, antaisi myös uutta tietoa siitä miten tuntoaistin aktivoiminen vaikuttaisi liikekontrolliin. Selän liikekontrollihäiriön osalta primitiiviheijasteiden vaikutuksesta liikekontrolliin, lihastonukseen ja kipuun olisi myös hyvä saada lisätietoa tutkimuksen avulla.