Muistisairaan potilaan kuntoutumisprosessi lonkkamurtuman jälkeen
Kouhi-Lehtinen, Kirsi (2012)
Kouhi-Lehtinen, Kirsi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110915068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110915068
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessi toteutuu hoitajien kokemana Rauhaniemen sairaalan lonkkakuntoutusosastolla. Opinnäytetyön tuottaman tiedon tavoitteena oli selkiyttää muistisairaan lonkkakuntoutujan kuntouttamisessa jo käytössä olevia hyviä toimintatapoja. Lähestyin opinnäytetyötä yhden tehtävän avulla: miten muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessi toteutuu lonkkakuntoutusosastolla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tiedonhankintamenetelmänä oli ryhmähaastattelu. Opinnäytetyön aineisto muodostui lonkkakuntoutusosaston hoitohenkilökunnalle tehdystä ryhmähaastattelusta, johon osallistui viisi henkilöä. Ryhmähaastattelu toteutui keväällä 2012. Ryhmähaastattelun analysoin sisällönanalyysilla. Käsittelin teoriaosuudessa muistisairasta lonkkamurtumapotilaana ja miten hänen kohdallaan kuntoutumisprosessi etenee.
Muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessin toteutumisen haasteiksi nousee aineiston perusteella kommunikoinnin ja kivunhoidon onnistuminen. Lisäksi varausrajoituksien noudattaminen ja apuvälineiden käyttö koetaan haasteelliseksi. Vaaratilanteet, joita syntyy varausrajoituksien noudattamatta jättämisestä ja apuvälineiden väärästä käytöstä, nousevat esiin kuntoutumista heikentävinä tekijöinä. Omaisten osallistumista kuntoutumisprosessin kulkuun pidetään tärkeänä ja samalla haasteellisena.
Muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessi tulee toteuttaa moniammatillisen tiimin avulla, jolla on tietämystä muistin huononemista aiheuttavista sairauksista ja erityistarpeista. Henkilökunnalla pitää olla myös asiantuntemusta lonkkaleikkauksen jälkeisestä kuntouttamisesta. Jatkotutkimusaiheena voisi olla kuntoutumisprosessin toteutuminen muistisairaan lonkkamurtumapotilaan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tiedonhankintamenetelmänä oli ryhmähaastattelu. Opinnäytetyön aineisto muodostui lonkkakuntoutusosaston hoitohenkilökunnalle tehdystä ryhmähaastattelusta, johon osallistui viisi henkilöä. Ryhmähaastattelu toteutui keväällä 2012. Ryhmähaastattelun analysoin sisällönanalyysilla. Käsittelin teoriaosuudessa muistisairasta lonkkamurtumapotilaana ja miten hänen kohdallaan kuntoutumisprosessi etenee.
Muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessin toteutumisen haasteiksi nousee aineiston perusteella kommunikoinnin ja kivunhoidon onnistuminen. Lisäksi varausrajoituksien noudattaminen ja apuvälineiden käyttö koetaan haasteelliseksi. Vaaratilanteet, joita syntyy varausrajoituksien noudattamatta jättämisestä ja apuvälineiden väärästä käytöstä, nousevat esiin kuntoutumista heikentävinä tekijöinä. Omaisten osallistumista kuntoutumisprosessin kulkuun pidetään tärkeänä ja samalla haasteellisena.
Muistisairaan lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisprosessi tulee toteuttaa moniammatillisen tiimin avulla, jolla on tietämystä muistin huononemista aiheuttavista sairauksista ja erityistarpeista. Henkilökunnalla pitää olla myös asiantuntemusta lonkkaleikkauksen jälkeisestä kuntouttamisesta. Jatkotutkimusaiheena voisi olla kuntoutumisprosessin toteutuminen muistisairaan lonkkamurtumapotilaan näkökulmasta.