Neuvolan seitsemän askelta : Imetysohjauksen toteutuminen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen äitiys- ja lastenneuvoloissa
Laasasenaho, Mirka; Kallunki, Kirsi-Maria; Partanen, Marja (2012)
Laasasenaho, Mirka
Kallunki, Kirsi-Maria
Partanen, Marja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110915051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110915051
Tiivistelmä
Neuvoloissa annettavan imetysohjauksen tueksi on laadittu suositus Neuvolan seitsemän askelta: Imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka suosituksen mukainen imetysohjauksen antaminen toteutuu Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) äitiys- ja lastenneuvoloissa. Tarkoituksena oli myös selvittää kätilöiden ja terveydenhoitajien imetysohjausvalmiuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisia imetysohjaukseen ja sen antamiseen liittyviä kehittämistarpeita JYTE:n alueen neuvoloissa on.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui neuvoloiden terveydenhoitajia ja kätilöitä, jotka vastasivat kyselylomakkeeseen sähköisen Digium Enterprise -kyselyohjelman kautta. Tutkimukseen osallistuneita oli 43, ja vastausprosentiksi muodostui 67 %.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli saanut suositusten mukaisen 40 tunnin imetysohjaajakoulutuksen. Imetysohjaus toteutui pääosin suositusten mukaisesti, ja imetystä pidettiin tärkeänä asiana. Imetysohjauksen antaminen koettiin miellyttävänä ja antoisana, mutta haastavana. Äitien kykyyn imettää luotettiin, ja ohjaus oli äitien itseluottamusta tukevaa.
Imetyksen fysiologiaan ja rintojen lypsämiseen liittyvää ohjausta sekä tuttien ja tuttipullojen välttämisen merkityksen perustelevaa ohjausta annettiin suositeltua vähemmän. Työyksikön tilat koettiin imetyksen kannalta ongelmallisiksi. Joissain neuvoloissa oli jaossa äidinmaidonkorvikkeen markkinointikoodin vastaisesti teollisten vauvanruokien tai -juomien käyttöä edistävää materiaalia.
Tutkimukseen osallistuneet toivoivat lisää resursseja ja aikaa imetysohjaukseen sekä säännöllistä koulutusta. Työyksikön tiloja toivottiin kehitettävän imetysmyönteisemmiksi.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui neuvoloiden terveydenhoitajia ja kätilöitä, jotka vastasivat kyselylomakkeeseen sähköisen Digium Enterprise -kyselyohjelman kautta. Tutkimukseen osallistuneita oli 43, ja vastausprosentiksi muodostui 67 %.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli saanut suositusten mukaisen 40 tunnin imetysohjaajakoulutuksen. Imetysohjaus toteutui pääosin suositusten mukaisesti, ja imetystä pidettiin tärkeänä asiana. Imetysohjauksen antaminen koettiin miellyttävänä ja antoisana, mutta haastavana. Äitien kykyyn imettää luotettiin, ja ohjaus oli äitien itseluottamusta tukevaa.
Imetyksen fysiologiaan ja rintojen lypsämiseen liittyvää ohjausta sekä tuttien ja tuttipullojen välttämisen merkityksen perustelevaa ohjausta annettiin suositeltua vähemmän. Työyksikön tilat koettiin imetyksen kannalta ongelmallisiksi. Joissain neuvoloissa oli jaossa äidinmaidonkorvikkeen markkinointikoodin vastaisesti teollisten vauvanruokien tai -juomien käyttöä edistävää materiaalia.
Tutkimukseen osallistuneet toivoivat lisää resursseja ja aikaa imetysohjaukseen sekä säännöllistä koulutusta. Työyksikön tiloja toivottiin kehitettävän imetysmyönteisemmiksi.