Vastavuoroisuuden jäljillä : Sähköliiton hallituksen ja toimihenkilöiden välisen yhteistyön kehittäminen
Ollila, Jari (2012)
Ollila, Jari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110815037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110815037
Tiivistelmä
Yhdistysten toimintaa Suomessa ohjaa yhdistyslaki ja sen mukaan yhdistyksen asioista päättävät sen jäsenet. Yhdistykset voivat muodostaa suurempia kokonaisuuksia, liittoja ja keskusjärjestöjä, joissa on myös palkattua henkilöstöä hoitamassa yhdistyksen asioita.
Yhdistystoiminnan taustalla on ajatus kansalaisten yksilönvapaudesta ja vapaudesta liittyä yhteen toisten samalla tavalla ajattelevien kanssa. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus perustaa yhdistys, kuulua sellaiseen tai olla kuulumatta. Yhdistysten toiminnan taustalla on ajatus kansalaisyhteiskunnasta ja aktiivisista kansalaisista. Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä tekemistä, joka perustuu vastavuoroisuuteen ja sosiaaliseen pääomaan.
Tämän työn tilaaja on Sähköalojen ammattiliitto ry, jolla on ammattiliitolle tyypillinen kaksiportainen järjestörakenne. Jäsenet ovat henkilöjäseninä ammattiosastoissa, jotka puolestaan ovat jäseninä liitossa. Liitossa nämä ammattiosastojen jäsenet käyttävät korkeinta päätäntävaltaa edustajiston kokouksessa. Edustajisto valitsee liiton hallituksen neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallitus vastaa liiton asioiden huolellisesta hoitamisesta. Hallitukselle on delegoitu valtaa jokapäiväiseen toimintaan liittyvistä asioista päätettäessä.
Liiton tärkein tehtävä on jäsentensä työehtojen ja –olojen parantaminen ja tätä työtä hoidetaan edunvalvontatoiminnan kautta. Tämän tehtävän tehokkaaksi hoitamiseksi liitto on palkannut toimihenkilöitä, jotka toimivat työssään kokopäiväisesti. Toimihenkilöiden palkkaaminen kuuluu sääntöjen mukaan hallitukselle ja se määrittelee myös toimihenkilöiden tehtävät. Toimihenkilöiden työ on itsenäistä ja he joutuvat tekemään työssään liiton jäsenten asioita koskevia päätöksiä. Jokapäiväisessä toiminnassa toimihenkilöiden rooli on merkittävä, kuitenkin liiton toiminta sijoittuu järjestökentälle, jossa toimintaa ohjaavana ajatuksena on jäsenten aktiivisuus yhteisen asian puolesta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää miten toimihenkilöiden ja liiton hallituksen välistä työnjakoa voitaisiin kehittää. Tavoitteena on luoda eteenpäin suuntautuva katsaus järjestön johtamisen menetelmien ja työtapojen kehittämiseksi niin, että yhdistyslain henki säilyisi toiminnan tehokkuuden siitä kärsimättä.
Selvittääkseni tarkastelun kohteena olevien osapuolten näkemyksiä tein kyselytutkimuksen liiton hallituksen jäsenille ja yhdeksälle toimihenkilölle, jotka ovat liiton toiminnan kannalta keskeisissä tehtävissä. Tein vastausten perusteella johtopäätöksiä siitä miten hallitus ja toimihenkilöt näkevät oman roolinsa ja millaisin menetelmin vastavuoroisuutta ja sosiaalista pääomaa voitaisiin kasvattaa.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että hallituksen ja toimihenkilöiden välille kaivataan enemmän vuorovaikutusta, avoimuutta ja luottamusta. Sosiaalista pääomaa voidaan kasvattaa kiinnittämällä huomiota rakenteisiin ja luottamussuhteiden kehittämiseen.
Yhdistystoiminnan taustalla on ajatus kansalaisten yksilönvapaudesta ja vapaudesta liittyä yhteen toisten samalla tavalla ajattelevien kanssa. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus perustaa yhdistys, kuulua sellaiseen tai olla kuulumatta. Yhdistysten toiminnan taustalla on ajatus kansalaisyhteiskunnasta ja aktiivisista kansalaisista. Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä tekemistä, joka perustuu vastavuoroisuuteen ja sosiaaliseen pääomaan.
Tämän työn tilaaja on Sähköalojen ammattiliitto ry, jolla on ammattiliitolle tyypillinen kaksiportainen järjestörakenne. Jäsenet ovat henkilöjäseninä ammattiosastoissa, jotka puolestaan ovat jäseninä liitossa. Liitossa nämä ammattiosastojen jäsenet käyttävät korkeinta päätäntävaltaa edustajiston kokouksessa. Edustajisto valitsee liiton hallituksen neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallitus vastaa liiton asioiden huolellisesta hoitamisesta. Hallitukselle on delegoitu valtaa jokapäiväiseen toimintaan liittyvistä asioista päätettäessä.
Liiton tärkein tehtävä on jäsentensä työehtojen ja –olojen parantaminen ja tätä työtä hoidetaan edunvalvontatoiminnan kautta. Tämän tehtävän tehokkaaksi hoitamiseksi liitto on palkannut toimihenkilöitä, jotka toimivat työssään kokopäiväisesti. Toimihenkilöiden palkkaaminen kuuluu sääntöjen mukaan hallitukselle ja se määrittelee myös toimihenkilöiden tehtävät. Toimihenkilöiden työ on itsenäistä ja he joutuvat tekemään työssään liiton jäsenten asioita koskevia päätöksiä. Jokapäiväisessä toiminnassa toimihenkilöiden rooli on merkittävä, kuitenkin liiton toiminta sijoittuu järjestökentälle, jossa toimintaa ohjaavana ajatuksena on jäsenten aktiivisuus yhteisen asian puolesta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää miten toimihenkilöiden ja liiton hallituksen välistä työnjakoa voitaisiin kehittää. Tavoitteena on luoda eteenpäin suuntautuva katsaus järjestön johtamisen menetelmien ja työtapojen kehittämiseksi niin, että yhdistyslain henki säilyisi toiminnan tehokkuuden siitä kärsimättä.
Selvittääkseni tarkastelun kohteena olevien osapuolten näkemyksiä tein kyselytutkimuksen liiton hallituksen jäsenille ja yhdeksälle toimihenkilölle, jotka ovat liiton toiminnan kannalta keskeisissä tehtävissä. Tein vastausten perusteella johtopäätöksiä siitä miten hallitus ja toimihenkilöt näkevät oman roolinsa ja millaisin menetelmin vastavuoroisuutta ja sosiaalista pääomaa voitaisiin kasvattaa.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että hallituksen ja toimihenkilöiden välille kaivataan enemmän vuorovaikutusta, avoimuutta ja luottamusta. Sosiaalista pääomaa voidaan kasvattaa kiinnittämällä huomiota rakenteisiin ja luottamussuhteiden kehittämiseen.