Orgaanisesti ja kemiallisesti lannoitettujen turvekasvualustojen soveltuvuus ruukkuvihannesviljelyyn
Santanen, Elisa (2012)
Santanen, Elisa
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110614952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110614952
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Kekkilä Oy. Opinnäytetyössä tarkastellaan, miten eri tavoin orgaanisesti ja kemiallisesti lannoitetut turvekasvualustat soveltuvat ruukkuvihannesviljelyyn. Kasvualustoista yhdeksässä on orgaaninen lannoitus ja kolmessa kemiallinen lannoitus. Kaikki kasvualustat ovat vaaleaa rahkaturvetta. Opinnäytetyössä pyritään kirjallisuuden pohjalta selvittämään turvekasvualustan ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia viljelyyn.
Ensimmäinen kasvualustakoe suoritettiin jääsalaatilla, basilikalla ja persiljalla, ja itävyysongelmien vuoksi koe toistettiin basilikan ja persiljan osalta. Ensimmäinen koe suoritettiin talvella ja toinen keväällä. Kokeiden aikana ei annettu lisälannoitusta, vaan tarkoituksena oli kasvuston havaintojen avulla tarkastella miten kasvualustojen lannoitemäärät riittävät kasvin tarpeisiin. Kasvustosta mitattiin lehtivihreänmäärä, korkeus, halkaisija sekä tuore- ja kuivapaino. Silmämääräisesti tarkasteltiin taimien yleiskuntoa, juuriston kuntoa ja peittävyyttä.
Orgaanisesti ja kemiallisesti lannoitetuilla alustoilla saatiin sekä myönteisiä, että heikkoja kasvutuloksia. Kokeiden väliset tulokset olivat joidenkin kasvualustojen osalta hyvin ristiriitaisia. Eroavaisuuksiin voi olla useita syitä, sillä vaikuttavia kasvutekijöitä on paljon. Kastelun määrä poikkesi kokeissa toisistaan ja valo-olosuhteet olivat vuodenajasta johtuen erilaiset. Orgaanisen lannoituksen hajoaminen edellyttää tehokasta mikrobitoimin-taa, johon vaikuttavat puolestaan hyvin monet tekijät. Kasvuerot eri kasvualustoilla tulevat esiin kasvualustakokeiden tuloksissa, ja kasvuerojen mahdollisia syitä pohditaan tarkemmin johtopäätöksissä.
Jatkon kannalta olisi hyödyllistä tutkia koekasvualustojen ominaisuuksien ja viljelyolosuhteiden, etenkin kastelun vaikutusta lannoitteiden käyttäytymiseen ja kasvin ravinteiden ottoon. Tutkimuksilla tulisi pyrkiä selvittämään, millaiset olosuhteet olisivat optimaalisia orgaanisen lannoitteen hajoamisen kannalta.
Ensimmäinen kasvualustakoe suoritettiin jääsalaatilla, basilikalla ja persiljalla, ja itävyysongelmien vuoksi koe toistettiin basilikan ja persiljan osalta. Ensimmäinen koe suoritettiin talvella ja toinen keväällä. Kokeiden aikana ei annettu lisälannoitusta, vaan tarkoituksena oli kasvuston havaintojen avulla tarkastella miten kasvualustojen lannoitemäärät riittävät kasvin tarpeisiin. Kasvustosta mitattiin lehtivihreänmäärä, korkeus, halkaisija sekä tuore- ja kuivapaino. Silmämääräisesti tarkasteltiin taimien yleiskuntoa, juuriston kuntoa ja peittävyyttä.
Orgaanisesti ja kemiallisesti lannoitetuilla alustoilla saatiin sekä myönteisiä, että heikkoja kasvutuloksia. Kokeiden väliset tulokset olivat joidenkin kasvualustojen osalta hyvin ristiriitaisia. Eroavaisuuksiin voi olla useita syitä, sillä vaikuttavia kasvutekijöitä on paljon. Kastelun määrä poikkesi kokeissa toisistaan ja valo-olosuhteet olivat vuodenajasta johtuen erilaiset. Orgaanisen lannoituksen hajoaminen edellyttää tehokasta mikrobitoimin-taa, johon vaikuttavat puolestaan hyvin monet tekijät. Kasvuerot eri kasvualustoilla tulevat esiin kasvualustakokeiden tuloksissa, ja kasvuerojen mahdollisia syitä pohditaan tarkemmin johtopäätöksissä.
Jatkon kannalta olisi hyödyllistä tutkia koekasvualustojen ominaisuuksien ja viljelyolosuhteiden, etenkin kastelun vaikutusta lannoitteiden käyttäytymiseen ja kasvin ravinteiden ottoon. Tutkimuksilla tulisi pyrkiä selvittämään, millaiset olosuhteet olisivat optimaalisia orgaanisen lannoitteen hajoamisen kannalta.