Päivähoidon merkitys : Vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan näkemyksiä päivähoidon merkityksestä ja subjektiivisesta oikeudesta
Nissema, Kirsi (2012)
Nissema, Kirsi
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110214855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110214855
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytteeni tarkoituksena on selvittää: mikä merkitys päivähoidolla on tänä päivänä perheille sekä vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan näkemyksiä subjektiivisesta oikeudesta. Keskityn työssäni tarkastelemaan päivä-hoidon merkitystä sekä vanhempien että päivähoitohenkilökunnan näkökulmasta.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Teoriaosuudessa esittelen varhaiskasvatuksen historiaa, sen syntyä ja miten päivähoito on muuttunut sekä mikä on sen yhteiskunnallinen ulottuvuus yhteiskunnan, perheen ja lapsen näkökulmasta.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon liittyvän aineiston keräsin kyselylomakkeiden avulla. Kysely jaettiin yhteen päiväkotiin sekä muutamalle kyseisen päiväkodin ulkopuoliselle vanhemmalle ja päivähoidon ammattilaiselle.
Keskeiset tutkimustulokset: Henkilökunta suhtautuu kriittisemmin subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kuin lasten vanhemmat. Hoitohenkilökunnan ja vanhempien näkemykset ovat yhtenevät siitä, että päivähoito-oikeus takaa yhtäläisen oikeuden laadukkaaseen päivähoitoon ja mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin. Sitä vastoin hoitohenkilökuntaa mietityttää, onko aina lapsen edun mukaista olla päivähoidossa, jos olisi mahdollista olla kotihoidossa.
Johtopäätökset: Päivähoitoa tulisi rajoittaa ainakin silloin, jos jompikumpi vanhemmista on pitkäaikaisesti kotona ja on kykenevä hoitamaan lastaan. Pelkkä laadukas päivähoito ei riitä lapsen tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamiseksi. Lapsella pitää olla oikeus yhteiseen aikaan perheensä kanssa.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Teoriaosuudessa esittelen varhaiskasvatuksen historiaa, sen syntyä ja miten päivähoito on muuttunut sekä mikä on sen yhteiskunnallinen ulottuvuus yhteiskunnan, perheen ja lapsen näkökulmasta.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon liittyvän aineiston keräsin kyselylomakkeiden avulla. Kysely jaettiin yhteen päiväkotiin sekä muutamalle kyseisen päiväkodin ulkopuoliselle vanhemmalle ja päivähoidon ammattilaiselle.
Keskeiset tutkimustulokset: Henkilökunta suhtautuu kriittisemmin subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kuin lasten vanhemmat. Hoitohenkilökunnan ja vanhempien näkemykset ovat yhtenevät siitä, että päivähoito-oikeus takaa yhtäläisen oikeuden laadukkaaseen päivähoitoon ja mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin. Sitä vastoin hoitohenkilökuntaa mietityttää, onko aina lapsen edun mukaista olla päivähoidossa, jos olisi mahdollista olla kotihoidossa.
Johtopäätökset: Päivähoitoa tulisi rajoittaa ainakin silloin, jos jompikumpi vanhemmista on pitkäaikaisesti kotona ja on kykenevä hoitamaan lastaan. Pelkkä laadukas päivähoito ei riitä lapsen tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamiseksi. Lapsella pitää olla oikeus yhteiseen aikaan perheensä kanssa.