WORKPLACE VIOLENCE AGAINST NURSING PERSONNEL : A Literature Review
Niskanen, Niina Susanna; Luoto-Korhola, Tuuli (2012)
Niskanen, Niina Susanna
Luoto-Korhola, Tuuli
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110114801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110114801
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kuinka moni sairaanhoitaja on kohdannut työpaikkaväkivaltaa potilaiden tai potilaiden perheenjäsenien taholta. Tämän lisäksi
selvitettiin minkälaista väkivaltaa hoitajiin kohdistuu ja minkälaista tukea hoitajat saavat väkivaltakokemusten jälkeen. Työssä keskityttiin työpaikkaväkivaltaan, mikä on ongelma sairaaloissa eri puolella maailmaa. Katsauksen luonteen vuoksi mielenterveyslaitokset poissuljettiin. Opinnäyte työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteena oli tehdä katsaus jossa olisi tämänhetkistä tietoa hoitajiin kohdistuvan työpaikkaväkivallan
yleisyydestä ja luonteesta, sekä heidän saamastaan tuesta. Katsaukseen kerättyä tietoa voidaan hyödyntää näyttöön perustuvassa hoitotyössä.
Elektroninen tiedonhaku tuotti kahdeksantoista tieteellistä artikkelia viidestä eri maasta. Tilastollisissa tiedoissa oli eriävyyksiä, mutta kaikista tutkimuksista kävi ilmi, että suuri osa hoitajista kohtaa työpaikkaväkivaltaa. Verbaalinen väkivalta on tyypillisin väkivallan muoto.
Hoitajiin kohdistuva fyysinen väkivalta pitää sisällään kaikkea fyysisestä uhkailusta aina raiskaukseen ja aseelliseen pahoinpitelyyn. Yleisimmin käytetyt aseet ovat sairaalan välineet ja huonekalut.
Lähteiden mukaan vertaistuki on monissa tapauksissa ainoa tuki mitä hoitajat saavat väkivaltatilanteen jälkeen. Hoitajat eivät koe saavansa tukea esimiehiltään. Joissain
tapauksissa esimiesten suhtautuminen väkivaltatapauksiin aiheuttaa pelkoa hoitajissa, mikä on syynä tapausten raportoimatta jättämiseen.
Väkivaltatapausten vähäinen raportointi vaikuttaa kaikkiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Selkeä raportointiohjeistus ja selkeät määritelmät siitä mitä työpaikkaväkivallan käsite pitää sisällään auttaisi tuottamaan tarkempaa tutkimustietoa aiheesta. Hoitohenkilönkunta tietoon tulisi saattaa heidän oikeutensa puolustautua väkivaltaa vastaan. Heidän on myös
tiedostettava oikeutensa saada oikeanlaista tukea väkivaltatilanteen jälkeen.
selvitettiin minkälaista väkivaltaa hoitajiin kohdistuu ja minkälaista tukea hoitajat saavat väkivaltakokemusten jälkeen. Työssä keskityttiin työpaikkaväkivaltaan, mikä on ongelma sairaaloissa eri puolella maailmaa. Katsauksen luonteen vuoksi mielenterveyslaitokset poissuljettiin. Opinnäyte työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteena oli tehdä katsaus jossa olisi tämänhetkistä tietoa hoitajiin kohdistuvan työpaikkaväkivallan
yleisyydestä ja luonteesta, sekä heidän saamastaan tuesta. Katsaukseen kerättyä tietoa voidaan hyödyntää näyttöön perustuvassa hoitotyössä.
Elektroninen tiedonhaku tuotti kahdeksantoista tieteellistä artikkelia viidestä eri maasta. Tilastollisissa tiedoissa oli eriävyyksiä, mutta kaikista tutkimuksista kävi ilmi, että suuri osa hoitajista kohtaa työpaikkaväkivaltaa. Verbaalinen väkivalta on tyypillisin väkivallan muoto.
Hoitajiin kohdistuva fyysinen väkivalta pitää sisällään kaikkea fyysisestä uhkailusta aina raiskaukseen ja aseelliseen pahoinpitelyyn. Yleisimmin käytetyt aseet ovat sairaalan välineet ja huonekalut.
Lähteiden mukaan vertaistuki on monissa tapauksissa ainoa tuki mitä hoitajat saavat väkivaltatilanteen jälkeen. Hoitajat eivät koe saavansa tukea esimiehiltään. Joissain
tapauksissa esimiesten suhtautuminen väkivaltatapauksiin aiheuttaa pelkoa hoitajissa, mikä on syynä tapausten raportoimatta jättämiseen.
Väkivaltatapausten vähäinen raportointi vaikuttaa kaikkiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Selkeä raportointiohjeistus ja selkeät määritelmät siitä mitä työpaikkaväkivallan käsite pitää sisällään auttaisi tuottamaan tarkempaa tutkimustietoa aiheesta. Hoitohenkilönkunta tietoon tulisi saattaa heidän oikeutensa puolustautua väkivaltaa vastaan. Heidän on myös
tiedostettava oikeutensa saada oikeanlaista tukea väkivaltatilanteen jälkeen.