Puoltava päätös : lasten psykoterapioiden myöntämisperusteiden arviointia ja vertailua vuosina 2004-2007
Pisto, Miia-Marika; Rampa, Matti (2012)
Pisto, Miia-Marika
Rampa, Matti
Turun ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012103014711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012103014711
Tiivistelmä
Kehittämistyössä kuvataan lasten psykoterapioiden myöntämisperusteita Kansaneläkelaitoksen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin osalta 2004 - 2007 välisenä aikana. Arviointi ja vertailu kohdistuivat vuosiin, jolloin Kelalta perusterveydenhuoltoon siirtyneiden lasten harkinnanvaraisten psykoterapioiden järjestämiseen oli mahdollista hakea erillistä valtionavustusta. Työn tarkoituksena on toimia keskustelunherättäjänä nostamalla esiin erilaisia psykoterapian myöntämiseen liittyviä arvostuksia ja kriteerejä. Tavoitteena on työn kautta ohjaus- ja palvelujärjestelmän kehittäminen ja tukea näin tasa-arvoisempien ja oikeudenmukaisempien lastenpsykoterapioiden myöntämiskäytäntöjen luomista.
Työ on lasten lisääntyvien mielenterveysongelmien ja kuntoutuksen kannalta erittäin ajankohtainen. Työn teoreettisiksi lähtökohdiksi nousivat psykoterapia (lasten psykoterapia), maksusitoumuskäytännöt ja niiden myöntämisperusteet (ikä, sukupuoli ja diagnoosi) sekä lasten psykoterapioiden myöntämisperusteiden tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Aiheesta ei ollut aikaisempaa tutkimusta saatavilla. Kehittämistehtävän teoria muodostui Grounded Theory -menetelmän eli aineistoon perustuvan teorianmuodostuksen kautta. Tutkimuskysymyksiksi nousivat, miten samanlaisin ja erilaisin perustein Kela ja Satakunnan sairaanhoitopiiri myöntävät maksusitoumuksia alle 16-vuotiaiden lasten psykoterapeuttiseen hoitoon ja miten myöntämisperusteet vastaavat ja kuvaavat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden teoreettisia ja filosofisia näkemyksiä. Aineisto kerättiin Kelan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin tilastoista. Tutkimus toi esille, ettei lasten psykoterapioiden siirtyminen julkisen terveydenhoidon järjestettäväksi ole sujunut ongelmitta. Myönteisten päätösten määrä oli Satakunnassa pieni, psykoterapeuttiseen hoitoon osoitettu taloudellinen panostus vähäistä ja terapiaan pääsy näyttää toteutuvan pääsääntöisesti, vasta kouluikäisenä. Lisäksi tutkimus antaa viitteitä alueellisesta eriarvoisuudesta palveluiden saatavuuden suhteen ja epätasa-arvosta psykoterapeuttiseen hoitoon ohjautumisessa.
Työ aineistoineen on hyödynnettävissä yhteistyöorganisaatioissa osana palvelujärjestelmän kehittämistä, valtakunnallisesti esimerkiksi alueellisen tasa-arvon kehittämisprojekteissa ja muiden tutkimusten osalta tutkimusaineistona, jolloin sen on mahdollista Grounded Theoryn mukaisesti saavuttaa varsinaisen teorian status. Lasten psykoterapioiden myöntämisperusteita ja niiden tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta olisi hyvä tarkastella ja jäsentää laajemmin valtakunnallisella tasolla.
Työ on lasten lisääntyvien mielenterveysongelmien ja kuntoutuksen kannalta erittäin ajankohtainen. Työn teoreettisiksi lähtökohdiksi nousivat psykoterapia (lasten psykoterapia), maksusitoumuskäytännöt ja niiden myöntämisperusteet (ikä, sukupuoli ja diagnoosi) sekä lasten psykoterapioiden myöntämisperusteiden tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Aiheesta ei ollut aikaisempaa tutkimusta saatavilla. Kehittämistehtävän teoria muodostui Grounded Theory -menetelmän eli aineistoon perustuvan teorianmuodostuksen kautta. Tutkimuskysymyksiksi nousivat, miten samanlaisin ja erilaisin perustein Kela ja Satakunnan sairaanhoitopiiri myöntävät maksusitoumuksia alle 16-vuotiaiden lasten psykoterapeuttiseen hoitoon ja miten myöntämisperusteet vastaavat ja kuvaavat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden teoreettisia ja filosofisia näkemyksiä. Aineisto kerättiin Kelan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin tilastoista. Tutkimus toi esille, ettei lasten psykoterapioiden siirtyminen julkisen terveydenhoidon järjestettäväksi ole sujunut ongelmitta. Myönteisten päätösten määrä oli Satakunnassa pieni, psykoterapeuttiseen hoitoon osoitettu taloudellinen panostus vähäistä ja terapiaan pääsy näyttää toteutuvan pääsääntöisesti, vasta kouluikäisenä. Lisäksi tutkimus antaa viitteitä alueellisesta eriarvoisuudesta palveluiden saatavuuden suhteen ja epätasa-arvosta psykoterapeuttiseen hoitoon ohjautumisessa.
Työ aineistoineen on hyödynnettävissä yhteistyöorganisaatioissa osana palvelujärjestelmän kehittämistä, valtakunnallisesti esimerkiksi alueellisen tasa-arvon kehittämisprojekteissa ja muiden tutkimusten osalta tutkimusaineistona, jolloin sen on mahdollista Grounded Theoryn mukaisesti saavuttaa varsinaisen teorian status. Lasten psykoterapioiden myöntämisperusteita ja niiden tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta olisi hyvä tarkastella ja jäsentää laajemmin valtakunnallisella tasolla.