Yrittäjä työkykyjohtajana : Työhyvinvointiosaamisen mahdollisuudet ja kehityskohteet
Strömmer, Sara (2012)
Strömmer, Sara
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102514635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102514635
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa miten yrittäjät ymmärtävät työhyvinvoinnin merkityksen esimiestyössään ja mitä asioita heidän tulisi vielä kehittää työhyvinvointiosaamisessaan. Kartoituksen pohjalta yrittäjille laadittiin kehittämisehdotuksia, jotta heidän osaamistaan, ymmärrystään ja kykyään hyödyntää työhyvinvoinnin välineitä voitaisiin kehittää ja ylläpitää oikeilla toimenpiteillä.
Lähdeaineistona opinnäytetyötä varten käytettiin työhyvinvointiin ja esimiestyöhön liittyviä kirjoja, artikkeleita ja internetsivustoja. Suurena osana aineistoa toimi myös sähköinen kysely ja puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista menetelmää. Aineiston keruu tehtiin puoli-strukturoidun teemahaastattelun avulla, jonka tietopohjana toimi määrällisen tutkimuksen menetelmällä suoritettu sähköinen kysely. Haastatteluihin valikoitui viisi yrittäjää. Haastattelun avulla kartoitettiin yrittäjien tietoja ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja työhyvinvointiosaamisen tasosta.
Tutkimuksen avulla selvisi, että yrittäjien keskuudessa työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen panostetaan vähemmän kuin mitä olisi mahdollista. Vain harvoissa yrityksissä työhyvinvointi on osana strategisia valintoja, jolloin työntekijöiden sisältämä potentiaali jää hyödyntämättä. Suurimmiksi esteiksi työhyvinvoinnin toteuttamiselle muodostuivat aika, resurssit ja asenteet. Yrittäjien joukosta löytyi kuitenkin niin sanottuja edelläkävijöitä, jotka ovat ymmärtäneet työhyvinvoinnin merkityksen koko yrityksen toiminnan kannalta.
Yrittäjien johtamistyön ja toimintatapojen välillä on suuria eroja, vaikka yrittäjille on annettu samankaltaiset lähtökohdat. Ongelma on myös siinä, että toiset yrittäjät osaavat hyödyntää erilaisia johtamisen ja työhyvinvoinnin välineitä paljon laaja-alaisemmin kuin toiset. Yrittäjien esimiestyö on mahdollisuuksia täynnä oleva kilpailuetu, mutta samalla myös huomattava haaste.
Lähdeaineistona opinnäytetyötä varten käytettiin työhyvinvointiin ja esimiestyöhön liittyviä kirjoja, artikkeleita ja internetsivustoja. Suurena osana aineistoa toimi myös sähköinen kysely ja puolistrukturoitu teemahaastattelu.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista menetelmää. Aineiston keruu tehtiin puoli-strukturoidun teemahaastattelun avulla, jonka tietopohjana toimi määrällisen tutkimuksen menetelmällä suoritettu sähköinen kysely. Haastatteluihin valikoitui viisi yrittäjää. Haastattelun avulla kartoitettiin yrittäjien tietoja ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja työhyvinvointiosaamisen tasosta.
Tutkimuksen avulla selvisi, että yrittäjien keskuudessa työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen panostetaan vähemmän kuin mitä olisi mahdollista. Vain harvoissa yrityksissä työhyvinvointi on osana strategisia valintoja, jolloin työntekijöiden sisältämä potentiaali jää hyödyntämättä. Suurimmiksi esteiksi työhyvinvoinnin toteuttamiselle muodostuivat aika, resurssit ja asenteet. Yrittäjien joukosta löytyi kuitenkin niin sanottuja edelläkävijöitä, jotka ovat ymmärtäneet työhyvinvoinnin merkityksen koko yrityksen toiminnan kannalta.
Yrittäjien johtamistyön ja toimintatapojen välillä on suuria eroja, vaikka yrittäjille on annettu samankaltaiset lähtökohdat. Ongelma on myös siinä, että toiset yrittäjät osaavat hyödyntää erilaisia johtamisen ja työhyvinvoinnin välineitä paljon laaja-alaisemmin kuin toiset. Yrittäjien esimiestyö on mahdollisuuksia täynnä oleva kilpailuetu, mutta samalla myös huomattava haaste.