Kouluterveyskysely ja sen tulosten hyödyntäminen : rehtorien näkökulma
Rautio, Kirsi; Welén, Heidi (2012)
Rautio, Kirsi
Welén, Heidi
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102414612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102414612
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on kuvata Kouluterveyskyselyn tulosten hyödynnettävyyttä Turun yläkouluissa rehtoreiden näkökulmasta. Tavoitteena on kartoittaa tavat, joilla Turun yläkouluissa huomioidaan Kouluterveyskyselyn tulokset. Tutkimuksessa haettiin vastausta siihen, miten Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään yläkoulussa ja miten niitä voitaisiin hyödyntää kouluyhteisössä. Työ tehtiin yhteistyössä Turun kaupungin Terveyden edistämisen yksikön kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Terveesti tulevaisuuteen -projektia.
Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu, joka toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kahdeksan Turun yläkoulun rehtoria. Aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Tutkimuksen jälkeen tuloksista tiedotettiin yläkoulujen rehtoreille ja Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän alatyöryhmälle. Rehtoreilta kerättiin palautetta siitä, muuttiko tehty haastattelu heidän suhtautumistaan Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen. Lisäksi työn tuloksia ja kehittämisehdotuksia pohdittiin yhdessä työn tilaajan kanssa.
Tutkimuksen mukaan kouluissa hyödynnetään Kouluterveyskyselyn tuloksia pääasiassa tiedottamalla tuloksista eri tahoille. Konkreettinen hyödyntäminen koettiin vaikeammaksi toteuttaa. Rehtoreiden mielestä jatkossa tuloksia voisi hyödyntää opetussuunnitelman teossa, tukioppilastoiminnassa, koulupoliisitoiminnassa ja eri oppiaineiden opetuksessa. Laajempi tiedottaminen koettiin hyödylliseksi.
Kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset olivat käytössä lähes jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa koulussa. Hyödyntäminen oli pääasiassa tiedottamista. Joissakin kouluissa tiedotettiin vain, jos tuloksissa oli jotakin poikkeavaa. Tiedottamista voisi lisätä useammalle taholle ja tiedottajana voisi toimia esimerkiksi tukioppilaat tai koulupoliisi. Kouluterveyskyselyn tuloksista saatua tietoa voisi soveltaa lähes jokaisen oppiaineen opetuksessa.
Kouluilla ei ole toimintamallia, jonka mukaan tuloksia voisi hyödyntää laajemmin. Haastattelujen perusteella kouluihin ei toivota liian tarkkoja toimintaohjeita. Kunnallisen tason monialainen toimintamalli olisi siten perustellumpi vaihtoehto Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen.
Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu, joka toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kahdeksan Turun yläkoulun rehtoria. Aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia. Tutkimuksen jälkeen tuloksista tiedotettiin yläkoulujen rehtoreille ja Turun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän alatyöryhmälle. Rehtoreilta kerättiin palautetta siitä, muuttiko tehty haastattelu heidän suhtautumistaan Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen. Lisäksi työn tuloksia ja kehittämisehdotuksia pohdittiin yhdessä työn tilaajan kanssa.
Tutkimuksen mukaan kouluissa hyödynnetään Kouluterveyskyselyn tuloksia pääasiassa tiedottamalla tuloksista eri tahoille. Konkreettinen hyödyntäminen koettiin vaikeammaksi toteuttaa. Rehtoreiden mielestä jatkossa tuloksia voisi hyödyntää opetussuunnitelman teossa, tukioppilastoiminnassa, koulupoliisitoiminnassa ja eri oppiaineiden opetuksessa. Laajempi tiedottaminen koettiin hyödylliseksi.
Kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset olivat käytössä lähes jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa koulussa. Hyödyntäminen oli pääasiassa tiedottamista. Joissakin kouluissa tiedotettiin vain, jos tuloksissa oli jotakin poikkeavaa. Tiedottamista voisi lisätä useammalle taholle ja tiedottajana voisi toimia esimerkiksi tukioppilaat tai koulupoliisi. Kouluterveyskyselyn tuloksista saatua tietoa voisi soveltaa lähes jokaisen oppiaineen opetuksessa.
Kouluilla ei ole toimintamallia, jonka mukaan tuloksia voisi hyödyntää laajemmin. Haastattelujen perusteella kouluihin ei toivota liian tarkkoja toimintaohjeita. Kunnallisen tason monialainen toimintamalli olisi siten perustellumpi vaihtoehto Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen.