Yrityspuiston jätehuollon kartoitus
Kacer, Satu; Miettinen, Ritva (2012)
Kacer, Satu
Miettinen, Ritva
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101914514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101914514
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli Vantaalla sijaitsevaan yrityspuiston jätehuoltoon perehtyminen sekä yrityspuistolle toimivan lajitteluohjeistuksen tuottaminen. Työn konkreettisena tavoitteena oli selvittää, kuinka lajittelu yrityspuistossa käytännössä toimii ja antaa ohjeet toimivaan lajitteluohjeistukseen.
Toimiva jätehuolto sekä selkeät lajitteluohjeet helpottavat lajittelemaan oikein. Toimiva lajitteluohjeistus hyödyttää yrityspuiston käyttäjiä, koska ympäristön yleisilme selkiytyy ja sekajätteen määrä pienenee. Mitä enemmän jätteitä lajitellaan, sitä vähemmän syntyy sekajätettä ja hyötyjätteet saadaan talteen ja uudelleenkäyttöön. Sekajätteiden väheneminen alentaa jätekustannuksia.
Työssä paneuduttiin Euroopan Unionin ja Suomen jätelainsäädäntöön ja niiden tavoitteisiin. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa käytiin läpi jätesuunnitelman tavoitteet, kuntien vastuu sekä tuottajavastuu. Lopuksi keskityttiin jätehuollon eri toimintoihin. Työssä käytetyt tutkimusmenetelmät olivat teemahaastattelu ja benchmarking. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä ja se tehtiin yrityspuistossa kiinteistön edustajalle. Haastattelusta saatiin selville miten tällä hetkellä jätehuolto yrityspuistossa toimii. Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin benchmarkingia. Benchmarking on menetelmä, jossa tutkitaan, miten toiset toimijat menestyvät markkinoilla. Kohteena oli vastaavanlainen yrityspuisto Helsingissä.
Lopputuloksena todettiin, ettei yrityspuiston jätehuolto toimi jätehuollolle asetettujen tavoitteiden mukaan. Näin ollen yrityspuistolle laadittiin kehittämisehdotuksia jätehuollon järjestämisestä jätteiden lajitteluohjeineen.
Toimiva jätehuolto sekä selkeät lajitteluohjeet helpottavat lajittelemaan oikein. Toimiva lajitteluohjeistus hyödyttää yrityspuiston käyttäjiä, koska ympäristön yleisilme selkiytyy ja sekajätteen määrä pienenee. Mitä enemmän jätteitä lajitellaan, sitä vähemmän syntyy sekajätettä ja hyötyjätteet saadaan talteen ja uudelleenkäyttöön. Sekajätteiden väheneminen alentaa jätekustannuksia.
Työssä paneuduttiin Euroopan Unionin ja Suomen jätelainsäädäntöön ja niiden tavoitteisiin. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa käytiin läpi jätesuunnitelman tavoitteet, kuntien vastuu sekä tuottajavastuu. Lopuksi keskityttiin jätehuollon eri toimintoihin. Työssä käytetyt tutkimusmenetelmät olivat teemahaastattelu ja benchmarking. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä ja se tehtiin yrityspuistossa kiinteistön edustajalle. Haastattelusta saatiin selville miten tällä hetkellä jätehuolto yrityspuistossa toimii. Toisena tutkimusmenetelmänä käytettiin benchmarkingia. Benchmarking on menetelmä, jossa tutkitaan, miten toiset toimijat menestyvät markkinoilla. Kohteena oli vastaavanlainen yrityspuisto Helsingissä.
Lopputuloksena todettiin, ettei yrityspuiston jätehuolto toimi jätehuollolle asetettujen tavoitteiden mukaan. Näin ollen yrityspuistolle laadittiin kehittämisehdotuksia jätehuollon järjestämisestä jätteiden lajitteluohjeineen.