Markkinoinnin keinot kulttuuritapahtumabrändin rakentajina
Pääkkönen, Emmi (2012)
Pääkkönen, Emmi
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101614468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101614468
Tiivistelmä
Markkinointi- ja viestintäala ovat viime vuosina käyneet läpi muutoksia, jotka ovat kuitenkin olleet pääasiassa tekniseen kehitykseen liittyviä. Aatteelliset siirrokset ovat vasta tapahtumassa. Asiakkuus saa uusia muotoja, osallistava kulttuuri valtaa alaa, ja tunne-elämyksillä on entistä suurempi rooli päätöksenteossa. Tässä murroksessa viestintä nousee aikaisempaa huomattavasti keskeisempään rooliin.
Opinnäytetyöni idea muotoutui omien ammatillisten kiinnostusteni ja kokemusteni pohjalta. Kulttuurialalla viestintä – ensi kädessä markkinointi ja tiedottaminen – on usein nähty jotenkin tuotannosta irrallisena osana. Hedelmällisempää olisi nähdä viestintä aidosti kaksisuuntaisena toimintona, jossa asiakkailta saatu palaute vaikuttaa palvelukokonaisuuteen.
Tutkielmassani tarkastelen tätä viestintäajattelun muutosta sekä esittelen nousevia markkinoinnin muotoja ja niiden perusominaisuuksia. Näkökulma on asiakas- tai sidosryhmäkeskeinen ja kokonaisvaltaista viestintää painottava.
Työssäni olen soveltanut runsaasti alan kirjallisuutta. Tärkeimpiä lähteitä ovat Pirjo Vuokon Nonprofit-organisaatioiden markkinointi (2009), Jari Koskisen Kokonaisviestintä muutoksessa (2003), Riku Vassisen ja Antti Isokankaan Digitaalinen jalanjälki (2011) sekä Jari Parantaisen Sissimarkkinointi (2008).
Aineiston kokosin Tampere Jazz Happening 2011 -tapahtuman vieraille suunnatulla internetkyselylomakkeella. Aineiston ryhmittelyn ja kvantitatiivisen analyysin kautta etsin vastauksista esiin nousevia yleistettäviksi kelpaavia ilmiöitä.
Kysely osoitti, että nykyajan asiakas ei ole typerä. Markkinointikeinot tuntuvat olevan hänelle vain kirsikka kakun päällä – niiden sisältöjen, joita markkinoidaan, tulee olla kunnossa. Muuten markkinoinnilta putoaa pohja pois. Tämä tukee moderneja näkemyksiä viestinnän aiempaa kokonaisvaltaisemmasta roolista osana tuotantoja.
Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia jatkossa perusteellisemmin; kyselyn toteuttaminen ja kirjallisuuteen perehtyminen loi hyvät lähtökohdat mahdolliselle myöhemmälle tutkimukselle. Laajan tietopohjan ansiosta tutkielma toimiikin johdatuksena markkinointiajattelun muutokseen ja uusiin markkinointiviestinnän keinoihin.
Opinnäytetyöni idea muotoutui omien ammatillisten kiinnostusteni ja kokemusteni pohjalta. Kulttuurialalla viestintä – ensi kädessä markkinointi ja tiedottaminen – on usein nähty jotenkin tuotannosta irrallisena osana. Hedelmällisempää olisi nähdä viestintä aidosti kaksisuuntaisena toimintona, jossa asiakkailta saatu palaute vaikuttaa palvelukokonaisuuteen.
Tutkielmassani tarkastelen tätä viestintäajattelun muutosta sekä esittelen nousevia markkinoinnin muotoja ja niiden perusominaisuuksia. Näkökulma on asiakas- tai sidosryhmäkeskeinen ja kokonaisvaltaista viestintää painottava.
Työssäni olen soveltanut runsaasti alan kirjallisuutta. Tärkeimpiä lähteitä ovat Pirjo Vuokon Nonprofit-organisaatioiden markkinointi (2009), Jari Koskisen Kokonaisviestintä muutoksessa (2003), Riku Vassisen ja Antti Isokankaan Digitaalinen jalanjälki (2011) sekä Jari Parantaisen Sissimarkkinointi (2008).
Aineiston kokosin Tampere Jazz Happening 2011 -tapahtuman vieraille suunnatulla internetkyselylomakkeella. Aineiston ryhmittelyn ja kvantitatiivisen analyysin kautta etsin vastauksista esiin nousevia yleistettäviksi kelpaavia ilmiöitä.
Kysely osoitti, että nykyajan asiakas ei ole typerä. Markkinointikeinot tuntuvat olevan hänelle vain kirsikka kakun päällä – niiden sisältöjen, joita markkinoidaan, tulee olla kunnossa. Muuten markkinoinnilta putoaa pohja pois. Tämä tukee moderneja näkemyksiä viestinnän aiempaa kokonaisvaltaisemmasta roolista osana tuotantoja.
Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia jatkossa perusteellisemmin; kyselyn toteuttaminen ja kirjallisuuteen perehtyminen loi hyvät lähtökohdat mahdolliselle myöhemmälle tutkimukselle. Laajan tietopohjan ansiosta tutkielma toimiikin johdatuksena markkinointiajattelun muutokseen ja uusiin markkinointiviestinnän keinoihin.