Äitien imetys ja ravitsemiskäytänteet pienten lasten karieksen hallinnassa
Autto, Saara; Niemelä, Silja (2012)
Autto, Saara
Niemelä, Silja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101114346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101114346
Tiivistelmä
Hammashoitolassa annettu ohjaus imetyksen keston pituudesta ja imetyksen vaikutuksista lapsen hampaiden reikiintymiseen on vaihtelevaa ja kirjavaa neuvoloista annetun ohjauksen kanssa. Olisi tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisilla olisi ajanmukainen ja yhdensuuntainen tieto ja samansuuntaiset ohjauskäytännöt terveyden edistämisen sisällöissä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää suuhygienistin yhteisöllistä osaamista pienten lasten karieksen varhaisessa hallinnassa, erityisesti imetyksen ja ravitsemiskäytänteiden näkökulmasta. Työn tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten ja vanhempien tietoutta pienten lasten suun terveydenedistämisessä. Yksityiskohtaisina tutkimus- ja kehittämistehtävinä oli A) kuvata tekijöitä, jotka ovat yhteydessä pienten lasten karieksen syntymiseen ja sen varhaiseen hallintaan, B) kuvata äitien toteuttamia imetys ja ravitsemiskäytänteitä ja äitien tietoutta pienten lasten karieksen ehkäisyssä, C) koota keskeisistä sisältöalueista suun terveyden edistämisen oppimateriaalia.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin määrällistä kansainvälistä suun terveyden edistämisen tutkimushankkeen valmista kyselyaineistoa (Toivanen-Labiad 2006). Tutkimusaineisto oli kerätty Kirkkonummen, Sipoon ja Helsingin suun terveydenhuoltojen kanssa vuosina 2003–2005. Aineiston keruun toteutti suuhygienisti lapsen ensimmäisellä hammashoitokäynnillä. Tulokset on analysoitu SPSS-ohjelmalla frekvensseinä ja prosenttiosuuksina. Oppimateriaalin tuottaminen toteutettiin kokoamalla Moodle-oppimisympäristöön tutkimuksia, artikkeleita ja tehtäviä sekä tuottamalla imetys ja suun terveys -juliste.
Kyselytutkimusaineiston pohjalta nousi selkeästi esille osoitettavissa olevat suun terveyden edistämisen haasteet. Äitien tietous Streptokokki mutans -bakteerin tarttumisen edellytyksistä oli puutteellista, ksylitolin käytön hyödyntämisessä ja varhain aloitetuissa hampaiden harjaamistavoissa olisi parantamisen varaa. Oppimateriaalissa on nostettu esille edellä mainittujen sisältöjen lisäksi muun muassa vanhempien omien suun terveystottumusten sekä tutin ja tuttipullon käytön vaikutus lapsen suun terveyteen. Pienten lasten kanssa työskentelevät voivat hyödyntää julistetta terveydenedistämisen opetusmateriaalina esimerkiksi neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää suuhygienistin yhteisöllistä osaamista pienten lasten karieksen varhaisessa hallinnassa, erityisesti imetyksen ja ravitsemiskäytänteiden näkökulmasta. Työn tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten ja vanhempien tietoutta pienten lasten suun terveydenedistämisessä. Yksityiskohtaisina tutkimus- ja kehittämistehtävinä oli A) kuvata tekijöitä, jotka ovat yhteydessä pienten lasten karieksen syntymiseen ja sen varhaiseen hallintaan, B) kuvata äitien toteuttamia imetys ja ravitsemiskäytänteitä ja äitien tietoutta pienten lasten karieksen ehkäisyssä, C) koota keskeisistä sisältöalueista suun terveyden edistämisen oppimateriaalia.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin määrällistä kansainvälistä suun terveyden edistämisen tutkimushankkeen valmista kyselyaineistoa (Toivanen-Labiad 2006). Tutkimusaineisto oli kerätty Kirkkonummen, Sipoon ja Helsingin suun terveydenhuoltojen kanssa vuosina 2003–2005. Aineiston keruun toteutti suuhygienisti lapsen ensimmäisellä hammashoitokäynnillä. Tulokset on analysoitu SPSS-ohjelmalla frekvensseinä ja prosenttiosuuksina. Oppimateriaalin tuottaminen toteutettiin kokoamalla Moodle-oppimisympäristöön tutkimuksia, artikkeleita ja tehtäviä sekä tuottamalla imetys ja suun terveys -juliste.
Kyselytutkimusaineiston pohjalta nousi selkeästi esille osoitettavissa olevat suun terveyden edistämisen haasteet. Äitien tietous Streptokokki mutans -bakteerin tarttumisen edellytyksistä oli puutteellista, ksylitolin käytön hyödyntämisessä ja varhain aloitetuissa hampaiden harjaamistavoissa olisi parantamisen varaa. Oppimateriaalissa on nostettu esille edellä mainittujen sisältöjen lisäksi muun muassa vanhempien omien suun terveystottumusten sekä tutin ja tuttipullon käytön vaikutus lapsen suun terveyteen. Pienten lasten kanssa työskentelevät voivat hyödyntää julistetta terveydenedistämisen opetusmateriaalina esimerkiksi neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa.