Kognitiivinen kuntoutus toimintaterapiassa aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Ahlfors, Anu (2012)
Ahlfors, Anu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100814230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100814230
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisena aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeiset kognitiiviset häiriöt näyttäytyvät toimintaterapian näkökulmasta. Kartoittavalla tutkimuksella pyrittiin selvittämään, miten suomalaiset toimintaterapeutit kokevat kognitiivisten häiriöiden esiintyvän aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla asiakkaillaan, millaisiksi ke kokevat keinonsa hallita niitä ja millaisista asioista kaipaavat lisää tietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli saavuttaa tietoa, jonka avulla toimintaterapian kognitiivisen kuntoutuksen tilaa voidaan ymmärtää ja sitä kautta kehittää.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä suomalaisille toimintaterapeuteille, jotka ovat työskennelleet AVH:n sairastaneiden asiakkaiden kanssa. Heitä tavoiteltiin toimintaterapeuttiliiton ylläpitämän TOInet-postituslistan välityksellä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat toimintaterapeuttien kokevan aiheen tärkeäksi ja haastavaksi. Kognitiiviset häiriöt näyttäytyvät yleisinä aivoverenkiertöhäiriöiden jälkeen, ja niillä on merkittävä vaikutus asiakkaiden päivittäiseen elämään. Tärkeäksi koettiin, että toimintaterapeuteilla olisi riittävästi keinoja käytössään niiden hallitsemiseen. Toiminnanohjauksen, tarkkaavaisuuden ja muistin häiriöitä sekä neglectiä näyttäytyi toimintaterapeuttien kokemuksissa AVH-asiakkailla eniten.
Käytetyt menetelmät häiriöiden aiheuttaman haitan lievittämiseksi sisälsivät paljon toiminnallisia tilanteita ja päivittäistoimintojen harjoittelua. Teoria menetelmien taustalla näyttäytyi tuloksissa vaihtelevasti. Vaikuttaisikin siltä, että lisätiedolle olisi tarvetta. Työuran vaiheella ei näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta käytettyihin menetelmiin tai niiden riittäviksi kokemiseen. Yhteistyö neuropsykologien kanssa koettiin tärkeäksi, muttei aina mahdolliseksi. Lisää tietoa kaivattiin kohdennetuista kognitivisten häiriöiden kuntoutus- ja arviointimenetelmistä sekä toimintaterapeutin roolista kognitiivisessa kuntoutuksessa. Tutkitun tiedon tulisi olla helposti saavutettavissa, jotta tietojen ylläpitäminen työn kiireessä olisi mahdollista.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä suomalaisille toimintaterapeuteille, jotka ovat työskennelleet AVH:n sairastaneiden asiakkaiden kanssa. Heitä tavoiteltiin toimintaterapeuttiliiton ylläpitämän TOInet-postituslistan välityksellä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat toimintaterapeuttien kokevan aiheen tärkeäksi ja haastavaksi. Kognitiiviset häiriöt näyttäytyvät yleisinä aivoverenkiertöhäiriöiden jälkeen, ja niillä on merkittävä vaikutus asiakkaiden päivittäiseen elämään. Tärkeäksi koettiin, että toimintaterapeuteilla olisi riittävästi keinoja käytössään niiden hallitsemiseen. Toiminnanohjauksen, tarkkaavaisuuden ja muistin häiriöitä sekä neglectiä näyttäytyi toimintaterapeuttien kokemuksissa AVH-asiakkailla eniten.
Käytetyt menetelmät häiriöiden aiheuttaman haitan lievittämiseksi sisälsivät paljon toiminnallisia tilanteita ja päivittäistoimintojen harjoittelua. Teoria menetelmien taustalla näyttäytyi tuloksissa vaihtelevasti. Vaikuttaisikin siltä, että lisätiedolle olisi tarvetta. Työuran vaiheella ei näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta käytettyihin menetelmiin tai niiden riittäviksi kokemiseen. Yhteistyö neuropsykologien kanssa koettiin tärkeäksi, muttei aina mahdolliseksi. Lisää tietoa kaivattiin kohdennetuista kognitivisten häiriöiden kuntoutus- ja arviointimenetelmistä sekä toimintaterapeutin roolista kognitiivisessa kuntoutuksessa. Tutkitun tiedon tulisi olla helposti saavutettavissa, jotta tietojen ylläpitäminen työn kiireessä olisi mahdollista.