Työhyvinvoinnin vaikutukset yrityksen kilpailukykyyn työnantajana : case Uponor Suomi Oy
Puumala, Katja (2012)
Puumala, Katja
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414171
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön päätutkimuskysymyksenä on selvittää työhyvinvoinnin vaikutuksia työnantajan kilpailukykyyn työmarkkinoilla. Alatutkimuskysymyksenä on selvittää työhyvinvoinnin ja työkyvyn rakentumista.
Tässä opinnäytetyössä on perehdytty työhyvinvoinnin rakentumiseen, jotta ymmärrettäisiin työhyvinvoinnin ja työkyvyn vaikutukset yrityksen kilpailukyvylle työnantajana. Lisäksi on tutustuttu Hyvä työ – pidempi työura –työhyvinvointihankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa kohdeyrityksen hen-kilökunnan työhyvinvoinnin ja työkyvyn tasoa.
Työhyvinvoinnin rakentumista koskevina teorioina työssä ovat Juhani Ilmarisen Työkykytalon sekä Maslow’n tarvehierarkiaan pohjautuvia työhyvinvoinnin portaita.
Työn empiirisessä osassa on tutkittu miten Hyvä työ – pidempi työura -hanke vaikuttaa työyhteisön työkyvyn ja työhyvinvoinnin tasoon Uponor Suomi Oy:ssa. Lisäksi empiirisessä osassa on tutkittu projektin johtoryhmän sitoutumisen merkitystä työhyvinvointihankkeen onnistumiseen.
Työn tuloksena voidaan todeta, että työhyvinvointi vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn työmarkkinoilla. Työhyvinvointi vaikuttaa moneen yrityksen avaintoiminnoista ja tätä kautta yrityksen vakavaraisuuteen. Työhyvinvointi ja työkyky rakentuvat monista yksilö- ja yhteisötason tekijöistä, joiden ollessa tasapanossa voidaan saavuttaa työhyvinvointia ja parantaa työntekijöiden työkykyä. Hyvä työ – pidempi työura –hankkeen vaikutuksia Uponor Suomi Oy:n henkilökuntaan ei voida vielä todeta. Voidaan kuitenkin todeta, että Uponor Suomi Oy:n aiempi panostus työhyvinvointiin näkyy Hyvä työ – pidempi työura hankkeen Yksilötutkan tuloksissa korkeana työhyvinvoinnin ja työkyvyn tasona.
Tässä opinnäytetyössä on perehdytty työhyvinvoinnin rakentumiseen, jotta ymmärrettäisiin työhyvinvoinnin ja työkyvyn vaikutukset yrityksen kilpailukyvylle työnantajana. Lisäksi on tutustuttu Hyvä työ – pidempi työura –työhyvinvointihankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa kohdeyrityksen hen-kilökunnan työhyvinvoinnin ja työkyvyn tasoa.
Työhyvinvoinnin rakentumista koskevina teorioina työssä ovat Juhani Ilmarisen Työkykytalon sekä Maslow’n tarvehierarkiaan pohjautuvia työhyvinvoinnin portaita.
Työn empiirisessä osassa on tutkittu miten Hyvä työ – pidempi työura -hanke vaikuttaa työyhteisön työkyvyn ja työhyvinvoinnin tasoon Uponor Suomi Oy:ssa. Lisäksi empiirisessä osassa on tutkittu projektin johtoryhmän sitoutumisen merkitystä työhyvinvointihankkeen onnistumiseen.
Työn tuloksena voidaan todeta, että työhyvinvointi vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn työmarkkinoilla. Työhyvinvointi vaikuttaa moneen yrityksen avaintoiminnoista ja tätä kautta yrityksen vakavaraisuuteen. Työhyvinvointi ja työkyky rakentuvat monista yksilö- ja yhteisötason tekijöistä, joiden ollessa tasapanossa voidaan saavuttaa työhyvinvointia ja parantaa työntekijöiden työkykyä. Hyvä työ – pidempi työura –hankkeen vaikutuksia Uponor Suomi Oy:n henkilökuntaan ei voida vielä todeta. Voidaan kuitenkin todeta, että Uponor Suomi Oy:n aiempi panostus työhyvinvointiin näkyy Hyvä työ – pidempi työura hankkeen Yksilötutkan tuloksissa korkeana työhyvinvoinnin ja työkyvyn tasona.