Kartoitus yrittäjän eläkevakuutuksesta ja alivakuuttamisesta
Haapala, Tuula (2012)
Haapala, Tuula
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012093014003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012093014003
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella yrittäjän eläkelakiin (YEL) perustuvaa eläkevakuutusta ja kartoittaa yrittäjän motiiveja alivakuuttaa itsensä sekä esittää ehdotuksia toimeksiantajalle kuinka tiedonsaantia voisi kehittää. Työn toimeksiantaja oli Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola. Opinnäytetyön aihe löytyi oman kiinnostuksen kautta.
Tietoperusta keskittyi käsittelemään eläketurvavakuuttamista yrittäjän näkökulmasta katsottuna ja se rakennettiin lähinnä yrittäjän eläkelain ja sen pohjalta laadittujen materiaalien avulla. Vakuutukseen perustuvan yrittäjän sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo sellaisen elämäntilanteen aikana, kun yrittäjä ei voi hankkia elantoaan työnteolla. Tietoperustaan koottiin erilaisia laskelmia havainnollistamaan eri työtulojen merkitystä sosiaaliturvan määrässä.
Yrittäjien motiiveja alivakuuttaa itsensä lähestyttiin teemahaastattelun avulla. Aihe rajattiin koskemaan alivakuutettuja yrittäjiä ja heidän näkemystään yrittäjän eläkevakuutuksesta. Haastateltavat etsittiin Pohjois-Pohjanmaan alueelta ja heihin otettiin yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse. Haastattelut suoritettiin pääsääntöisesti yrityksen toimitiloissa. Kartoituksessa etsittiin monipuolisia näkökulmia tiedostettuun tai tiedostamattomaan alivakuuttamiseen.
Kartoituksessa kävi ilmi, että yrittäjän eläkevakuutus nähtiin ennemmin pakollisena yritystoiminnan kuluna kuin sosiaaliturvana. Tulokset osoittivat, että yrittäjän sosiaaliturvaa pidettiin pääsääntöisesti palkansaajien turvaa heikompana erityisesti sairausloman aikana. Yrittäjän työtuloon perustuva eläkevakuutusmaksu koettiin kalliiksi ja työtulon arviointi hankalaksi, jolloin erityisesti uudet yrittäjät alivakuuttivat itsensä. Tästä johtuen katsottiin tarpeelliseksi, että vakuutusedustaja ottaisi yhteyttä noin vuoden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta. Jatkotutkimuksena voitaisiinkin tutkia mikä on eläkevakuutusyhtiön jälkihoidon vaikutus yrittäjän eläkevakuutuksen myyntiin. Tulevaisuudessa olisi myös mielenkiintoista selvittää, onko yrittäjien asenne eläkevakuutusta kohtaan muuttunut viime vuosien aikana. Yrittäjien riskien hallintaan voisi palata erillisen tutkimuksen merkeissä.
Tietoperusta keskittyi käsittelemään eläketurvavakuuttamista yrittäjän näkökulmasta katsottuna ja se rakennettiin lähinnä yrittäjän eläkelain ja sen pohjalta laadittujen materiaalien avulla. Vakuutukseen perustuvan yrittäjän sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo sellaisen elämäntilanteen aikana, kun yrittäjä ei voi hankkia elantoaan työnteolla. Tietoperustaan koottiin erilaisia laskelmia havainnollistamaan eri työtulojen merkitystä sosiaaliturvan määrässä.
Yrittäjien motiiveja alivakuuttaa itsensä lähestyttiin teemahaastattelun avulla. Aihe rajattiin koskemaan alivakuutettuja yrittäjiä ja heidän näkemystään yrittäjän eläkevakuutuksesta. Haastateltavat etsittiin Pohjois-Pohjanmaan alueelta ja heihin otettiin yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse. Haastattelut suoritettiin pääsääntöisesti yrityksen toimitiloissa. Kartoituksessa etsittiin monipuolisia näkökulmia tiedostettuun tai tiedostamattomaan alivakuuttamiseen.
Kartoituksessa kävi ilmi, että yrittäjän eläkevakuutus nähtiin ennemmin pakollisena yritystoiminnan kuluna kuin sosiaaliturvana. Tulokset osoittivat, että yrittäjän sosiaaliturvaa pidettiin pääsääntöisesti palkansaajien turvaa heikompana erityisesti sairausloman aikana. Yrittäjän työtuloon perustuva eläkevakuutusmaksu koettiin kalliiksi ja työtulon arviointi hankalaksi, jolloin erityisesti uudet yrittäjät alivakuuttivat itsensä. Tästä johtuen katsottiin tarpeelliseksi, että vakuutusedustaja ottaisi yhteyttä noin vuoden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta. Jatkotutkimuksena voitaisiinkin tutkia mikä on eläkevakuutusyhtiön jälkihoidon vaikutus yrittäjän eläkevakuutuksen myyntiin. Tulevaisuudessa olisi myös mielenkiintoista selvittää, onko yrittäjien asenne eläkevakuutusta kohtaan muuttunut viime vuosien aikana. Yrittäjien riskien hallintaan voisi palata erillisen tutkimuksen merkeissä.