Työkuntoon : käsityksiä työkunnosta ja kokemuksia yhteiskehittelystä TyöKuntoValmennus -hankkeessa
Riikilä, Tuovi (2012)
Riikilä, Tuovi
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092613904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092613904
Tiivistelmä
Työttömyys on kasvanut. Uhkaavan työvoimapulan vuoksi täytyy varmistaa työttömäksi joutuneiden pääsy takaisin työhön, on huolehdittava työttömien ammatillisesta osaamisesta, terveydestä ja toimintakyvystä. Työ ehkäisee syrjäytymistä ja työllä on terveyttä edistävä vaikutus. Varhainen puuttuminen edistää työllistymistä ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä. TyöKuntoValmennus on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (Ely-keskus) rahoittama kehittämishanke, jossa kehitetään uusi toimintamalli vasta irtisanotuille ja lomautetuille.
Tässä opinnäytetyössä selvitin TyöKuntoValmennukseen osallistuneiden ja työryhmän käsityksiä siitä, mistä työkunto rakentuu. Kartoitin myös kokemuksia TyöKuntoValmennuksessa tapahtuvasta kehittä-mistyöskentelystä, yhteiskehittelystä, valmennukseen osallistujien, Kruunupuiston (kuntoutuskeskus) kehittämistyöryhmän sekä työ- ja elinkeinotoimiston (Te-toimisto) yhteistyötahon näkökulmasta. Opinnäytetyössä lähestymistapana on toimintatutkimus. TyöKuntoValmennus -pilottikursseja järjestettiin 2010–2012 aikana 15. Valmennuksen aloitti 144 henkilöä ja päätösjaksoilla oli 109 henkilöä. Työhön sijoittui valmennuksen aikana 25 henkilöä ja 7 aloitti tutkintoon johtavan koulutuksen ja 3 muun koulutuksen.
Työkunto rakentuu osallistuneiden käsityksenä osa-alueista: asenne työhön, ammattitaito ja osaaminen, vireystila, fyysinen kunto ja terveys, elämäntavat, psyykkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, työ sekä työn ja vapaa-ajan balanssi. Työryhmän käsityksenä työkuntoon kuuluvat osaaminen ja ammattitaito, edellytykset ja valmiudet (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset) tehdä työtä sekä valmius muutoksiin. Työ-kuntoa tarkastellaan suhteessa työmarkkinoihin ja yleensä työhön. Te-toimiston edustajien käsityksenä työkuntoon kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osa-alue. Jos jokin näistä osa-alueista ei toimi tai toimii vajaakäytöllä, näkyy se heti henkilön toiminnassa ja työkunnossa. Työkuntoon liitettiin tässä tutkimuksessa positiivisia käsityksiä: myönteinen asenne työhön, energisyys, aktiivisuus, halu oppia uutta ja tahto kouluttautua. Työkunto ja työkyky nähtiin hyvin lähellä toisiaan oleviksi käsitteiksi.
Yhteiskehittelyn tuloksena valmennukseen keskeisiksi osa-alueiksi nousivat: sosiaalinen oppiminen, vertaisryhmässä toimiminen, osallistava toimintapa, osaamisen ja kiinnostusten kartoitus, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän kartoitus ja ohjaus, tavoitteellisuus, toiminnallisuus sekä yksilöllisen huomioiminen. Työryhmän yhteiskehittelyn tuloksena myös moniammatillinen työskentely, oikea-aikaisuus sekä aktivoiva ohjaus nousivat keskeisiksi. Yhteiskehittelyn työryhmän jäsenet kokivat inspiroivaksi ja innostavaksi, se tuki ammatillista kasvua. Yhteiskehittelyssä päästiin ammattirajoja rajoja ylittävään yhteistyöhön. Te-toimiston näkemyksenä uusien toimintatapojen kehittäminen ja yhteistyön laajentaminen kuntoutuksen puolelle sekä osaamisen jakaminen asiantuntijoiden kesken nousi tärkeäksi.
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään TyöKuntoValmennus -mallin kehittämisessä. Asiakaslähtöisellä, osallistavalla toimintatavalla sekä kuntoutuksen osaamisen ja toimintamallien yhdistämisellä toivottavasti saadaan jatkossakin heti työttömäksi jääneet työstä työhön ja työkuntoon.
Tässä opinnäytetyössä selvitin TyöKuntoValmennukseen osallistuneiden ja työryhmän käsityksiä siitä, mistä työkunto rakentuu. Kartoitin myös kokemuksia TyöKuntoValmennuksessa tapahtuvasta kehittä-mistyöskentelystä, yhteiskehittelystä, valmennukseen osallistujien, Kruunupuiston (kuntoutuskeskus) kehittämistyöryhmän sekä työ- ja elinkeinotoimiston (Te-toimisto) yhteistyötahon näkökulmasta. Opinnäytetyössä lähestymistapana on toimintatutkimus. TyöKuntoValmennus -pilottikursseja järjestettiin 2010–2012 aikana 15. Valmennuksen aloitti 144 henkilöä ja päätösjaksoilla oli 109 henkilöä. Työhön sijoittui valmennuksen aikana 25 henkilöä ja 7 aloitti tutkintoon johtavan koulutuksen ja 3 muun koulutuksen.
Työkunto rakentuu osallistuneiden käsityksenä osa-alueista: asenne työhön, ammattitaito ja osaaminen, vireystila, fyysinen kunto ja terveys, elämäntavat, psyykkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, työ sekä työn ja vapaa-ajan balanssi. Työryhmän käsityksenä työkuntoon kuuluvat osaaminen ja ammattitaito, edellytykset ja valmiudet (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset) tehdä työtä sekä valmius muutoksiin. Työ-kuntoa tarkastellaan suhteessa työmarkkinoihin ja yleensä työhön. Te-toimiston edustajien käsityksenä työkuntoon kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osa-alue. Jos jokin näistä osa-alueista ei toimi tai toimii vajaakäytöllä, näkyy se heti henkilön toiminnassa ja työkunnossa. Työkuntoon liitettiin tässä tutkimuksessa positiivisia käsityksiä: myönteinen asenne työhön, energisyys, aktiivisuus, halu oppia uutta ja tahto kouluttautua. Työkunto ja työkyky nähtiin hyvin lähellä toisiaan oleviksi käsitteiksi.
Yhteiskehittelyn tuloksena valmennukseen keskeisiksi osa-alueiksi nousivat: sosiaalinen oppiminen, vertaisryhmässä toimiminen, osallistava toimintapa, osaamisen ja kiinnostusten kartoitus, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän kartoitus ja ohjaus, tavoitteellisuus, toiminnallisuus sekä yksilöllisen huomioiminen. Työryhmän yhteiskehittelyn tuloksena myös moniammatillinen työskentely, oikea-aikaisuus sekä aktivoiva ohjaus nousivat keskeisiksi. Yhteiskehittelyn työryhmän jäsenet kokivat inspiroivaksi ja innostavaksi, se tuki ammatillista kasvua. Yhteiskehittelyssä päästiin ammattirajoja rajoja ylittävään yhteistyöhön. Te-toimiston näkemyksenä uusien toimintatapojen kehittäminen ja yhteistyön laajentaminen kuntoutuksen puolelle sekä osaamisen jakaminen asiantuntijoiden kesken nousi tärkeäksi.
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään TyöKuntoValmennus -mallin kehittämisessä. Asiakaslähtöisellä, osallistavalla toimintatavalla sekä kuntoutuksen osaamisen ja toimintamallien yhdistämisellä toivottavasti saadaan jatkossakin heti työttömäksi jääneet työstä työhön ja työkuntoon.