Mittarituhot pohjoisen Utsjoen alueella ja sen vaikutukset alueen kasvillisuuteen ja poronhoitoon
Santonen, Teemu (2011)
Santonen, Teemu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092113804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092113804
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tutkielma hallamittarituhoista Kaldoaivin erämaassa ja sen vaikutuksista alueen kasvillisuuteen ja sitä kautta poronhoitoon. Hallamittarien toukat söivät vuosina 2006- 2009 yhteensä yli 400 km2 tunturikoivuja paljaaksi pääosin Utsjoen kunnan alueella. Samalla muu kasvillisuus kenttäkerroksessa kärsi paikoin verrattain paljon. Tällä oli vaikutuksensa alueen kasvillisuuteen ja poronhoitoon sekä porojen liikkeisiin.
Tavoitteena oli selvittää sekä puuston (tunturikoivu) että kenttäkerroksen vaurioita ja tuhojen vaikutusta porojen käyttäytymiseen. Hallamittari tuholaisena on uusi laji Pohjois-Lapissa, ja johtopäätöksenä tästä haettiin myös mahdollista yhteyttä ilmaston lämpenemiseen. Keskimäärin ainakin talvet ovat Lapissa olleet lämpimämpiä.
Tutkimusaineiston keräsi Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksikkö. Menetelminä olivat LANDSAT satelliittikuvakartoitusmenetelmä ja maastosta käsin kerätyt koealamittaustiedot.
Tärkeimmät tulokset osoittivat hallamittarituhojen vähentävän selvästi tunturikoivujen lehtien määrää ja vaurioittavan kenttäkerrosta. Porojen ravinto vähenee ensi alkuun koivunlehtien vähetessä, mutta lisääntyy taas metsälauhan lisääntyessä. Tämä vaikuttaa porojen liikkumiseen alueella.
Hallamittari on levinnyt lähemmäs puunrajaa, joka on aikaisemmin ollut toisen tunnetun tuholaisen, tunturimittarin, elinaluetta. Hallamittari on myös aiheuttanut tuhoa entistä kylmemmillä alueilla. Nämä havainnot antoivat aihetta olettaa ainakin talvien lämmenneen pohjoisilla leveysasteilla. Perhoset reagoivat herkästi ympäristöönsä ja sen muutoksiin ja tulevat varmasti olemaan entistä enemmän tutkimuskohteina muuttuvassa ilmastossa.
Opinnäytetyö on tutkielma hallamittarituhoista Kaldoaivin erämaassa ja sen vaikutuksista alueen kasvillisuuteen ja sitä kautta poronhoitoon. Hallamittarien toukat söivät vuosina 2006- 2009 yhteensä yli 400 km2 tunturikoivuja paljaaksi pääosin Utsjoen kunnan alueella. Samalla muu kasvillisuus kenttäkerroksessa kärsi paikoin verrattain paljon. Tällä oli vaikutuksensa alueen kasvillisuuteen ja poronhoitoon sekä porojen liikkeisiin.
Tavoitteena oli selvittää sekä puuston (tunturikoivu) että kenttäkerroksen vaurioita ja tuhojen vaikutusta porojen käyttäytymiseen. Hallamittari tuholaisena on uusi laji Pohjois-Lapissa, ja johtopäätöksenä tästä haettiin myös mahdollista yhteyttä ilmaston lämpenemiseen. Keskimäärin ainakin talvet ovat Lapissa olleet lämpimämpiä.
Tutkimusaineiston keräsi Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksikkö. Menetelminä olivat LANDSAT satelliittikuvakartoitusmenetelmä ja maastosta käsin kerätyt koealamittaustiedot.
Tärkeimmät tulokset osoittivat hallamittarituhojen vähentävän selvästi tunturikoivujen lehtien määrää ja vaurioittavan kenttäkerrosta. Porojen ravinto vähenee ensi alkuun koivunlehtien vähetessä, mutta lisääntyy taas metsälauhan lisääntyessä. Tämä vaikuttaa porojen liikkumiseen alueella.
Hallamittari on levinnyt lähemmäs puunrajaa, joka on aikaisemmin ollut toisen tunnetun tuholaisen, tunturimittarin, elinaluetta. Hallamittari on myös aiheuttanut tuhoa entistä kylmemmillä alueilla. Nämä havainnot antoivat aihetta olettaa ainakin talvien lämmenneen pohjoisilla leveysasteilla. Perhoset reagoivat herkästi ympäristöönsä ja sen muutoksiin ja tulevat varmasti olemaan entistä enemmän tutkimuskohteina muuttuvassa ilmastossa.