Aaltopahvin post-print-fleksopainatuksen laatuun vaikuttavat tekijät
Grotell, Kjell (2012)
Lataukset:
Grotell, Kjell
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090713481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090713481
Tiivistelmä
Insinöörityössä tehtiin selvitys aaltopahvin post-print-fleksopainatuksen osavärien kohdistuvuuteen ja laatuun vaikuttavista tekijöistä jatkuvasti kiristyvien laatuvaatimusten vuoksi. Työssä vertailtiin konventionaalista painolaatan valmistusta digitaaliseen laatanvalmistustekniikkaan työn tilaajayrityksen investointi ja kehityssuunnitelman tueksi. Tavoitteena oli myös kartoittaa kohteita tuotantoketjussa myöhemmin perustettaville kehitys- ja tutkimus-projekteille.
Työssä tutkittiin esivalmistelun eri työvaiheita ja selvitettiin, löytyisikö tarvetta muuttaa tai korjata jotakin materiaaleihin tai työskentelymenetelmiin liittyvää. Pääpaino tutkimuksissa keskittyi painolaatan valmistukseen. Painamisen osalta tutkittiin painoprosessissa aikaisemmin havaittujen ongelmien aiheuttajia, kuten painovärin kuivumista painopinnalle painatuskatkoksen aikana.
Työssä tutkittiin myös konventionaalisessa laatanvalmistuksessa muodostuvaa painopinnan kokonaisvenymää, ja tuloksena oli reprotyövaiheen työskentelytapojen uudelleen ohjeistaminen sekä RIP:n pituussuuntaisen venymän korjauskertoimen muuttaminen. Painamisen osalta tutkittiin joustoalustan ongelmia materiaalin kovettumisen sekä veden vaikutusta painosylinterin ja joustoalustan välissä painojälkeen. Painoalustasta irtoavien kuitujen ja painoväriin sekoittuvien epäpuhtauksien osalta suositeltiin värisuodatinten ja painokoneen ilmansuodattimien huoltovälin lyhentämistä sekä tiheämpien suodattimien hankintaa.
Tutkimustulosten valossa ehdotettiin yritykselle, että painolaatanvalmistuksessa siirryttäisiin CTP-tekniikkaan. Joustoalustana käytetyn avosoluisen materiaalin rinnalla tutkittaisiin umpisoluisen materiaalin käyttömahdollisuutta. Ehdotettiin myös, että yritys tutkisi mahdollisuutta välikuivainten hankkimiseen ja asentamiseen high quality painokoneisiin, mikä mahdollistaisi painovärin matalamman viskositeetin ja samalla vähenisivät painatushäiriöt painopintaan kuivuneen värin ja epäpuhtauksien osalta.
Työssä tutkittiin esivalmistelun eri työvaiheita ja selvitettiin, löytyisikö tarvetta muuttaa tai korjata jotakin materiaaleihin tai työskentelymenetelmiin liittyvää. Pääpaino tutkimuksissa keskittyi painolaatan valmistukseen. Painamisen osalta tutkittiin painoprosessissa aikaisemmin havaittujen ongelmien aiheuttajia, kuten painovärin kuivumista painopinnalle painatuskatkoksen aikana.
Työssä tutkittiin myös konventionaalisessa laatanvalmistuksessa muodostuvaa painopinnan kokonaisvenymää, ja tuloksena oli reprotyövaiheen työskentelytapojen uudelleen ohjeistaminen sekä RIP:n pituussuuntaisen venymän korjauskertoimen muuttaminen. Painamisen osalta tutkittiin joustoalustan ongelmia materiaalin kovettumisen sekä veden vaikutusta painosylinterin ja joustoalustan välissä painojälkeen. Painoalustasta irtoavien kuitujen ja painoväriin sekoittuvien epäpuhtauksien osalta suositeltiin värisuodatinten ja painokoneen ilmansuodattimien huoltovälin lyhentämistä sekä tiheämpien suodattimien hankintaa.
Tutkimustulosten valossa ehdotettiin yritykselle, että painolaatanvalmistuksessa siirryttäisiin CTP-tekniikkaan. Joustoalustana käytetyn avosoluisen materiaalin rinnalla tutkittaisiin umpisoluisen materiaalin käyttömahdollisuutta. Ehdotettiin myös, että yritys tutkisi mahdollisuutta välikuivainten hankkimiseen ja asentamiseen high quality painokoneisiin, mikä mahdollistaisi painovärin matalamman viskositeetin ja samalla vähenisivät painatushäiriöt painopintaan kuivuneen värin ja epäpuhtauksien osalta.