Pelottaako toimenpidepäivä? : Alakouluikäisen toimenpidepäivän pelot ja niiden lievittäminen
Feldt, Birgitta; Kauppi, Tiia (2012)
Feldt, Birgitta
Kauppi, Tiia
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090313370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012090313370
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla alakouluikäisen lapsen pelkoja toimenpidepäivänä, selvittää lasten käyttämiä pelonhallintakeinoja sekä saada tietoa, miten hoitajat voivat lasten mielestä lievittää heidän toimenpidepäivän pelkojaan. Tavoitteena on, että hoitajat voivat hyödyntää työssään tietoa lasten peloista ja pelonhallintakeinoista pelkojen lievittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on antaa hoitajille tietoa, miten he voivat lasten mielestä lievittää pelkoa, jolloin hoitotyötä voidaan kehittää. Opinnäytetyön tilaajana toimi OYS:n lastenkirurginen vuodeosasto 60.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelimme tutkimusta varten seitsemää toimenpiteessä käynyttä alakouluikäistä lasta osastolla 60. Analysoimme tulokset sisällönanalyysilla.
Tutkimuksemme mukaan lapsia pelotti eniten toimenpide tai sen epäonnistuminen. Suurimmalla osalla lapsista oli käytössään yksi tai useampi pelonhallintakeino, mutta myös puutteellista pelonhallintaa ilmeni. Oikean tiedon antaminen, peloista kysyminen, rauhoittelu ja lohduttaminen olivat lasten mielestä merkittävimpiä pelkoa lievittäviä hoitajien toimintoja.
Tämä opinnäytetyö tarjosi hoitajille tietoa lasten toimenpidepäivän peloista sekä heidän näkökulmansa niiden lievittämisesksi. Tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön lapsilähtöisessä kehittämisessä. Lasten peloista tulisi kysyä suoraan, sillä he eivät tutkimuksemme mukaan kerro peloistaan spontaanisti vieraille aikuisille. Lapsille tulisi antaa tietoa toimenpiteestä, sillä tiedonpuute oli usein pelkojen taustalla. Yhtä tärkeää on rauhoittelu ja lohduttaminen. Tutkimus tarjosi lisäksi tietoa lasten pelonhallintakeinoista. Tätä tietoa hyödyntäen hoitajat voivat tukea lasta käyttämään pelonhallintakeinojaan tai opettaa heille uusia keinoja erityisesti pelonhallinnan ollessa puutteellista. Luonteva tilanne pelon ja sen hallinnan esille ottamiseksi voisi olla toimenpiteeseen valmistaminen.
Jatkossa on tarvetta suomalaiselle kouluikäisten pelkotutkimukselle toimenpiteen pre-, intra- ja postoperatiivisessa vaiheessa suuremmilla osallistujamäärillä. Lisäksi voitaisiin tutkia perusteellisemmin lasten toimenpiteeseen liittyvän pelon hallintaa sekä heidän käsityksiään pelkoa lievittävästä hoitajien toiminnasta.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelimme tutkimusta varten seitsemää toimenpiteessä käynyttä alakouluikäistä lasta osastolla 60. Analysoimme tulokset sisällönanalyysilla.
Tutkimuksemme mukaan lapsia pelotti eniten toimenpide tai sen epäonnistuminen. Suurimmalla osalla lapsista oli käytössään yksi tai useampi pelonhallintakeino, mutta myös puutteellista pelonhallintaa ilmeni. Oikean tiedon antaminen, peloista kysyminen, rauhoittelu ja lohduttaminen olivat lasten mielestä merkittävimpiä pelkoa lievittäviä hoitajien toimintoja.
Tämä opinnäytetyö tarjosi hoitajille tietoa lasten toimenpidepäivän peloista sekä heidän näkökulmansa niiden lievittämisesksi. Tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön lapsilähtöisessä kehittämisessä. Lasten peloista tulisi kysyä suoraan, sillä he eivät tutkimuksemme mukaan kerro peloistaan spontaanisti vieraille aikuisille. Lapsille tulisi antaa tietoa toimenpiteestä, sillä tiedonpuute oli usein pelkojen taustalla. Yhtä tärkeää on rauhoittelu ja lohduttaminen. Tutkimus tarjosi lisäksi tietoa lasten pelonhallintakeinoista. Tätä tietoa hyödyntäen hoitajat voivat tukea lasta käyttämään pelonhallintakeinojaan tai opettaa heille uusia keinoja erityisesti pelonhallinnan ollessa puutteellista. Luonteva tilanne pelon ja sen hallinnan esille ottamiseksi voisi olla toimenpiteeseen valmistaminen.
Jatkossa on tarvetta suomalaiselle kouluikäisten pelkotutkimukselle toimenpiteen pre-, intra- ja postoperatiivisessa vaiheessa suuremmilla osallistujamäärillä. Lisäksi voitaisiin tutkia perusteellisemmin lasten toimenpiteeseen liittyvän pelon hallintaa sekä heidän käsityksiään pelkoa lievittävästä hoitajien toiminnasta.