Kiuruveden kirjastolaitoksen vaiheet : Vuodet 1862–2011
Niinimäki, Elli (2012)
Niinimäki, Elli
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012081313140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012081313140
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada aikaan historia, joka kuvaa koko Kiuruveden kirjastolaitoksen vaiheet aikavälillä 1862–2011. Opinnäytetyö sai alkunsa keväällä 2011, jolloin Kiuruveden kaupunginkirjasto haki kirjaston historialle kirjoittajaa 150-vuotisjuhlavuotta varten. Työn toimeksiantaja oli Kiuruveden kaupunginkirjasto. Kirjaston historiasta ei ole aiemmin kirjoitettu historiaa, mutta Viljo Huttusen kokoama katselmus kirjastosta 125 vuoden ajalta löytyy vuodelta 1987.
Tutkimus on historiallis-kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa on käytetty lisänä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta koottaessa erilaisista luvuista muun muassa kuvioita. Tarkoituksena oli kartoittaa kirjaston synty ja kehitys sekä löytää tärkeimmät käännekohdat Kiuruveden kirjaston historiasta. Lähteinä ovat toimineet pääasiassa Kiuruveden kaupunginkirjaston arkiston pöytäkirjat, vuosikertomukset ja lehtiartikkelit sekä erilaiset teokset koskien Kiuruveden pitäjää ja Suomen yleisiä kirjastoja. Aineistoja on analysoitu lähdekriittisesti ja historiallista tekstianalyysia käyttäen.
Opinnäytetyön tuloksia pohjustavat tiivistelmät Suomen yleisistä kirjastoista ja Kiuruveden pitäjästä aikavälillä 1862–2010. Näitä tietoja voi halutessaan verrata Kiuruveden kirjastolaitoksen vaiheisiin, sillä tapahtumat on jaettu samoihin aikaväleihin kuin kirjaston historia. Itse kirjaston historia on jaettu neljään osaan.
Kiuruvedelle perustettiin kirjasto vuoden 1862 kirkonkokouksen myötä. Kirjasto aloitti toimintansa siis seurakunnan kirjastona. Vilkkaana alkanut kirjastotoiminta tyrehtyi joksikin aikaa, kunnes kunnallislautakunta teki esityksen kantakirjaston perustamisesta vuonna 1937. Sodan jälkeen kirjasto saattoi viimein aloittaa toimintansa. Kiuruvedelle saatiin kirjastotalo vuonna 1969, ja kirjasto alkoi nostaa suosiotaan kuntalaisten keskuudessa. 1980-luku aloitti vaikeat ajat kirjastossa. Virkoja oli vaikea saada täytettyä, ja lama alkoi tehdä tuloaan. Kirjaston määrärahoja supistettiin niin, että lopulta aukioloaikoja jouduttiin supistamaan, kirjasto menetti harjoittelijakirjaston aseman, toinen kirjastoauto lakkautettiin ja lopulta kirjastonjohtaja erosi virastaan. Uutta kirjastotaloa alettiin suunnitella ja kirjasto liittyi Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakkoon 1990-luvulla. Kiuruvesi sai uuden kirjasto-kulttuuritalon ja kirjasto aloitti panostamisen verkkopalveluihin 2000-luvulla. Uuden kirjastojärjestelmän suunnittelu on edessäpäin.
Tutkimuksen tuloksena on saatu yleiskatsaus Kiuruveden kirjastolaitoksen vaiheista, joten tulevaisuudessa on mahdollisuus hyvin monenlaisiin lisätutkimuksiin aiheesta. Erilaisella tutkimusotteella ja erilaisia lähteitä käyttämällä mahdollisuudet ovat rajattomat. Uusia näkökulmia voisi löytyä tekemällä haastatteluja ja hyödyntämällä esimerkiksi kaupungin ja seurakunnan arkistoja.
Tutkimus on historiallis-kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa on käytetty lisänä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta koottaessa erilaisista luvuista muun muassa kuvioita. Tarkoituksena oli kartoittaa kirjaston synty ja kehitys sekä löytää tärkeimmät käännekohdat Kiuruveden kirjaston historiasta. Lähteinä ovat toimineet pääasiassa Kiuruveden kaupunginkirjaston arkiston pöytäkirjat, vuosikertomukset ja lehtiartikkelit sekä erilaiset teokset koskien Kiuruveden pitäjää ja Suomen yleisiä kirjastoja. Aineistoja on analysoitu lähdekriittisesti ja historiallista tekstianalyysia käyttäen.
Opinnäytetyön tuloksia pohjustavat tiivistelmät Suomen yleisistä kirjastoista ja Kiuruveden pitäjästä aikavälillä 1862–2010. Näitä tietoja voi halutessaan verrata Kiuruveden kirjastolaitoksen vaiheisiin, sillä tapahtumat on jaettu samoihin aikaväleihin kuin kirjaston historia. Itse kirjaston historia on jaettu neljään osaan.
Kiuruvedelle perustettiin kirjasto vuoden 1862 kirkonkokouksen myötä. Kirjasto aloitti toimintansa siis seurakunnan kirjastona. Vilkkaana alkanut kirjastotoiminta tyrehtyi joksikin aikaa, kunnes kunnallislautakunta teki esityksen kantakirjaston perustamisesta vuonna 1937. Sodan jälkeen kirjasto saattoi viimein aloittaa toimintansa. Kiuruvedelle saatiin kirjastotalo vuonna 1969, ja kirjasto alkoi nostaa suosiotaan kuntalaisten keskuudessa. 1980-luku aloitti vaikeat ajat kirjastossa. Virkoja oli vaikea saada täytettyä, ja lama alkoi tehdä tuloaan. Kirjaston määrärahoja supistettiin niin, että lopulta aukioloaikoja jouduttiin supistamaan, kirjasto menetti harjoittelijakirjaston aseman, toinen kirjastoauto lakkautettiin ja lopulta kirjastonjohtaja erosi virastaan. Uutta kirjastotaloa alettiin suunnitella ja kirjasto liittyi Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakkoon 1990-luvulla. Kiuruvesi sai uuden kirjasto-kulttuuritalon ja kirjasto aloitti panostamisen verkkopalveluihin 2000-luvulla. Uuden kirjastojärjestelmän suunnittelu on edessäpäin.
Tutkimuksen tuloksena on saatu yleiskatsaus Kiuruveden kirjastolaitoksen vaiheista, joten tulevaisuudessa on mahdollisuus hyvin monenlaisiin lisätutkimuksiin aiheesta. Erilaisella tutkimusotteella ja erilaisia lähteitä käyttämällä mahdollisuudet ovat rajattomat. Uusia näkökulmia voisi löytyä tekemällä haastatteluja ja hyödyntämällä esimerkiksi kaupungin ja seurakunnan arkistoja.